Uusia DVD -arvosteluja DVD Plazalla

Ei kannata lannistua. Kyllä se viestittämäsi asia tuli kuitenkin selville alkuperäisestä tekstistä.

 

No enhän minä nyt tosissani ollut tulen varmasti jatkossakin piinaamaan foorumilaisia arvosteluillani.

 

Miksi? .

 

Viime vuoden parhaan elokuvan ja ohjaajan Oscar-palkinnot kahminut Million Dollar Baby.

 

Hyvä arvostelu taas, vaikka mielipiteet eroavatkin jonkin verran omista. Esim. se että elokuva olisi loppuun saakka perinteinen vaikeuksien kautta voittoon & juonen "lapsielokuvamaisuus".

 

No, se vaan tuntui siltä

 

https://www.dvdplaza.fi/reviews/nayta.php?sid=1202

Varastakaa joku mulle jostain surround-järjestelmä niin pääsen kommentoimaan kunnolla niitä 5.1-miksauksia.

 

Samalla kertaa voisi ottaa kahdet, multa puuttuu sellaset myös.

Hidastaa pikkasen musadevujen arvostelua

 

Noniin, olisi tämmöinen pikaisesti luettava kirjoitelma Nicholsonin varhaisemmasta annista. :

Saattokeikka

 

Woody Allenin tuorein Suomessa julkaistu elokuva arvostelussa tällä kertaa, Melinda & Melinda. Lukekaa & kommentoikaa.

 

Henry Kingin westernklassikko Jesse James vuodelta 1939.

 

Pitkän tauon jälkeen palataan dvd-puolelle. Sin City -arvio.

 

Klassista kauhuleffaa, Vincent Price & Co:
House of Wax ja Mystery of the Wax Museum

 

Vedetäänpä Hitler-kortti esiin: Der Untergang – Premium Edition

 

Tämä oli ihan mainio arvio. Arvion ulkopuolelta kuitenkin kysyisin hieman mitä tarkoitit tuolla lauseella 'Saksalaisilla on sotaelokuvien tekemisen taito hyppysissään'. Tarkoititko tätä elokuvaa vai yleisestikin saksalaisten tekemiä elokuvia? Saksassahan ei hirveästi ole elokuvia tehty ja niissä on usein melkoisen 'itseinhon' sävy. Tämä leffahan tosin osoittaa, että sellaista ei välttämättä tarvita : Kunhan vain uskalletaan tehdä elokuva, jossa katsoja saa itse tehdä omat johtopäätöksensä. Lopputulos on kuitenkin sama.

 

Kiitos. Tarkoitin saksalaisten tekemiä sotaelokuvia, lisäesimerkkeinä vaikkapa Das Boot tai Stalingrad. Saksalaisissa sotaelokuvissa on mielestäni onnistuttu välttämään monet alleviivaavat kliseet ja patriotismi, joka tahtoo vaivata Hollywood-sotaleffoja. Lieneekö tuo itseinho sitten tavallaan häviäjän näkökulma, joka tuo mukaan tiettyä realismia.

 

Jees, Das Bootin unohdinkin. Kysymykseni oli hieman väärin ajateltu, koska painotin ehkä hieman liikaa määrää, enkä niinkään suhteellista laatua.

Stalingradin 50-luvun versio on muuten melko hyvä ja erittäin suositeltava.

 

Tykkäilin itse tekstistä, toisin kuin kuvien koosta.

 

Kuvat olivat mainiosti valittuja. Kerrankin isossa koossa ollessaan niitä _ei_ tarvitse suurennuslasin kanssa tiirailla. Tietenkin tilaa palvelimella menee ja kuvat "täyttävät" koko ruudun, mutta näkyvät paremmin, IMO.

Hyvä arvostelu!

 

Kuvan koot olivat periaatteessa ihan mukavia, mutta ei tuollaisia pakkausartefaktien raiskaamia kuvia ole mukava katsoa noin kookkaina.