Mulle tulee. Onko joku jo arvostellut Phantom of the Operan? Siinä on aikaisempien versioiden metsästämistä;O) Neljä tai viisi olen nähnyt ja Dario Argenton versio on surkein tähän astisista. Uusin on kyllä vielä näkemättä. Yleensä ottaen, jos on nähnyt, voi verrata, Jos ei ole nähnyt, ei tarvitse etsiä käsiinsä vertaillakseen.
Koska tuosta yhdestä ainoasta kommentista on noussut näin kauhea älämölö, päätin muotoilla sanani uudelleen.
Loistoarvostelu. Luin tuon kyllä jo aiemmin Filmifinin puolelta, mutta kommentoin täällä. "Jake La Mottana nähtävä Robert De Niro on roolissaan ilmiömäinen, tehden uransa parhaan roolisuorituksen." En voisi olla enempää samaa mieltä. La Mottan rooli on todellakin De Niron paras suoritus. Leffaa katsoessa melkein pelotti välillä kuinka hyvin De Niro hoiti hommansa. Kyseessä ehdottomasti Scorsese/De Niro -kaksikon parhaimmistoa, kuten arvostelusta ilmenee. EDIT: Hyvä arvostelu myös Harry Limellä. Tuo Kubricki pitäisi itsekin nähdä.
Kiitoskiitos Ja olin ajoissakin. Kohta tulee myös Hiroshima Mon Amour. Tässä vielä linkki Killer's Kissiin.
En unohtanut, vaan en jaksanut näin suoraan sanottuna. Yleisön pyynnöstä lisään sellaiset Killer's Kissiin sitten samalla kun julkaisen Hiroshiman.
Tällä kertaa arvosteltavana hieman obskyyrimpää länkkäriä: Yul Brynnerin pääosittama Invitation to a Gunfighter Haaste revolverisankarille vuodelta 1964.
Tämä tulikin sopivasti, kun R1-versio kuuluu Soonin tämän hetken alekampanjaan (6.98CAD) ja olen tuota välillä pyöritellyt jo ostoskorissa asti. Pitää se kai sitten korjata parempaan talteen. Kiitokset arvostelusta.
Loistava arvostelu. Pitänee kyllä tuo hankkia ja tällä kertaa ihan vain tämän arvostelun perusteella. :thumbsup:
Tuli vain tässä mieleeni noita arvosteluja lukiessani, että voisiko noihin pisteytyskohtiin lisätä yhdeksi kohdaksi elokuvassa esiintyvän musiikin? Voihan sitä kommentoida tuossa ääniosiossa, mutta kyllähän musiikki kuitenkin näyttelee aika tärkeää roolia leffassa kuin leffassa.
Ehdottomasti. Pistetään toki myös kuvaus, näyttely, ohjaus, leikkaus, efektit (CGI, tavalliset), meikkaus, puvustus ja lavastus. Kuitenkin tärkeitä osia kaikki elokuvassa.
Naulan kantaan. Kyllä tämä systeemi on ihan hyvä näin. Ei elokuvasta voida lähteä erittelemään pisteytyksellä mitään. Arvostelija nostanee esiin haluamansa osa-alueet jos tahtoo. Tämän hetken arvosteluformaattia ei liene syytä muuttaa ainakaan enää yhtään tiukemmaksi. Tarkoitan sitä että jonkunlainen vapaus tehdä arvostelusta itsensä näköisen pitäisi arvostelijalla olla. Jos mennään liian tarkkaan formaatin mukaan, on aivan sama kenen tekemä arvostelu on, kun kaikki näyttävät samalta. Nykyisellään tilanne on kuitenkin suht' ok.
Yksi vaihtoehto olisi, että pisteytettävien kohtien määrään voisi myös arvostelija itse vaikuttaa. Siitä olen samaa mieltä, ettei formaattia tulisi tiukentaa, melkeinpä päin vastoin.
Käytännössähän näin onkin, se ei vain näy ulospäin lukijalle. Esim. Moulin Rougen arvostelija varmasti kiinnittää enemmän huomiota puvustukseen ja musiikkiin, kuin vaikkapa Raging Bullin arvostelija. Ainahan niitä asioita voi tekstissä mainita. Mennee liian vaikeaksi toisella tavalla?
Mielestäni arvostelujen pitää olla nimenomaan tiettyyn muottiin, yhtenäisellä ulkonäöllä varustettuja paketteja. Ei se ole (hyvin) tehdyn arvosteluformaatin vika, jos arvostelut vaikuttavat samasta puusta veistetyiltä / tylsiltä. Se on kirjoittajan vika. Ne ovat ARVOSTELUITA, eivät mitään helvetin k-marketin tuoteselosteita, joissa pitää olla tiukasti samat asiat käsiteltynä samassa järjestyksessä. Teksti ratkaisee, onko arvostelu mielenkiintoista luettavaa vai ei. Ei suinkaan se onko musiikki pisteytetty erikseen. Ja en ymmärrä miksi edes jossain Moulin Rougessa! pitäisi olla esim. musiikki erikseen pisteytettynä. Toki musiikki on tärkeässä osassa elokuvaa, mutta se on silti OSA elokuvaa, aivan kuten ohjaus, näytteljät ja puvustuskin. Nämä kaikki ovat esim. juuri tuossa Moulinissa tärkeässä osassa. Eli jos haluaa ilmaista, että musiikki on loistavaa ja sitä on paljon, sen voi kertoa elokuvaosiossa vaikka sitten useamman kappaleen voimalla. Ei asiaa vie eteenpäin se, että sielä on arvosana musiikille erikseen, ei tosiaankaan. Teksti ratkaisee.
Mielestäni se ei huononna hyväksi havaittua formaattia vaikka sen painopiste vaihtelisikin arvosteltavasta elokuvasta riippuen.
Ei huonnonnakkaan, mutta ne erot pitää nimenomaan näkyä tekstissä, eikä vain jossain yhdessä palkissa, jossa kaksi väriä kilpailee siitä kumpi saa täyttää enemmän 0-5 -asteikosta. Painotukset syntyvät tekstissä, eivät yhdellä arvosanalla.