Samoin. Olen joskus opiskeluihin liittyen lukenut Crying Gamen kässäriä ja ihan mielenkiintoista puuhaahan se on. En siis vastusta tuollaisia postauksia. Itse katsoin juuri Bourne Ultimatumin (Medusan sinetti) http://www.imdb.com/title/tt0440963/ ja mielestäni oli paras näkemistäni Bourneista. Ainakin toiminnan täyteisin. ****
The Quiet earth (1985) Mies herää asunnostaan huomaten, että on todennäköisesti ainut ihminen maapallolla. Lentokoneet ovat tippuneet taivaalta, kaupat ovat auki mutta autioita jne. Muutoin kaikki näyttää olevan ennallaan. Enempää tarinaa ei liene tarpeen kuvailla, esim. takakannessa / imdb:n juonikuvauksessa leffa selitetään pääkohdittain viimeiseen 15 min saakka joten lukekaa sieltä. Eipä tuolla elokuvanautintoa paljoa tässä tapauksessa pysty spoilaamaan, mutta jos haluaa kaiken saada irti, suosittelen elokuvaan tutustumista mahdollisimman freesin näkökulman kera. Eli loistava leffa on kyseessä alusta loppuun saakka. Erityisesti täytyy liputtaa edesmenneen Bruno Lawrencen roolisuoritusta, musiikkia ja ohjausta. Kumma ettei tästä ole täällä paljoa pulistu. Taitaa olla 80-luvun paras Scifi-elokuva. 4,5 / 5
No Country for Old Men (2007) Mielipidettä asianmukaisessa ketjussa. Volver (2006) Parinvuodentakainen Pedro Almodóvar pläjäys oli huikean lämmin ja värikäs teos. Tarina on hieno, joka avautui hiljalleen, mutta räjähtävästi, kun kliimaksin aika koitti. Elokuvassa oli muutamia sivutarinoita, jotka jätettiin hieman auki ja ne jäivät ainakin minua häiritsemään. Aika paljon tapahtumia ja erinäistä dramatisointia tähän mahtui, mutta koko ajan oltiin hyväntuulenpuolella. ****- / ***** Doc Hollywood (1991) Tämä elokuva oli pakko tallentaa digiboxiin, kun sen ohjelmaluettelosta aikoinaan bongasin. Olin nähnyt elokuvan muutamia kertoja nuorempana, ja etenkin se yksi Julie Warnerin kohtaus muistui mieleen. No olihan tässä Michael J. Fox, joka myös on loistava. Jos on nähnyt Disneyn Cars -elokuvan, niin ei voi olla näkemättä siinä samankaltaisuutta tähän verrattuna. Juoni on lähestulkoon sama, pieniä yksityiskohtia lukuunottamatta. No mutta kolahtiko Doc Hollywood >10 vuoden tauon jälkeen? Eittämättä pieni hymynkare tuli lärville, ja muistikuvia tulvi päähän. Hyväntuulinen ja kevyt elokuva, tosin ei mikään mestariteos, tuskin siitä sellaista haluttiinkaan. *** / ***** Manhattan (1979) Woody Allen elokuva, jossa päähenkilöinä itse ohjaaja, New York ja muutamia muita loistavia näyttelijöitä. Mustavalkoista elokuvaa värittivät niin ikään Allenin taito luoda lämminhenkistä ja hauskaa dialogipainoitteista tarinaa kuin upean musiikin käyttökin. Hieno! ****+ / ***** Layer Cake (2004) Perinteistä brittiläistä gangsterisekoilua Guy Ritchien tunnetumpien elokuvien aallonpituudella. Kuvaus, ohjaus, näyttelijätyö olivat ok, etenkin Daniel Craigilla oli piristävä vaikutus, mutta ei itse tarina kummempia tuntemuksia nostattanut. Elokuvan loppu veti aika sanattomaksi. ***+ / ***** Ehi amico... c'è Sabata, hai chiuso! (1969) Eli ensimmäinen Sabata -filmatisointi, jota tähdittää "enkelisilmäinen" Lee Van Cleef. Täytyy kyllä myöntää, että aika vaisu kokemus oli tämä ensimmäinen katselukerta. Cleefin hahmo, kuten ei itse elokuvakaan, jaksanut herättää kummoisiakaan tuntemuksia. Tunnelma oli hukassa ja mielenkiinto ei jaksanut säilyä tässä kehutussa spaghetti westernissä. Pettymys, tai sitten mieliala oli väärä. ** / ***** Shaun of the Dead (2004) Kaikkien elokuvien Iso-Äiti syntyi vuonna 2004, kun nuorehkot britti-tulokkaat Edgar Wright ja Simon Pegg löivät viisaat päänsä yhteen. Mukaan he saivat näyttelijälahjakkuudet, kuten Nick Frost ja Lucy Davis. Tämä on erityisen loistava elokuva, koska siinä on lähes kaikkea mitä elokuvien maailmassa voi vain olla. Se on aikamoinen genresoppa. Elokuvasta ei pysty edes kirjoittamaan elokuvan arvoista mielipidettä, joten en edes yritä. ***** / ***** Hot Fuzz (2007) Kaikkien elokuvien Äiti syntyi vuonna 2007, kun jo mainetta herättäneet britti-konkarit Edgar Wright ja Simon Pegg löivät viisaat päänsä yhteen. Mukaan he saivat näyttelijälahjakkuudet, kuten Nick Frost ja Timothy Dalton. Tämä on erityisen loistava elokuva, koska siinä on lähes kaikkea mitä elokuvien maailmassa voi olla. Se on aikamoinen genresoppa (no ei, oikeastaan se on buddy-henkinen-mysteerikomedia). Elokuvasta ei pysty edes kirjoittamaan elokuvan arvoista mielipidettä, joten en edes yritä. ***** / ***** Tarzan (1999) Eli kyseessä oli siis Disneyn 37. klassikko. Näin tämän klassikon nyt ensimmäistä kertaa, ja täytyy myöntää, että pidin tästä valtavan paljon. Oli tuttua huimaa menoa, animaatio oli kaunista katseltavaa, ja tuttu tarina Disneyn oivallisesti muokkaamana oli mitä mainioin. Itse Tarzan hahmo on varmasti naisten mieleen, mutta oli siinä jotain karua äijämäistä miehillekin. Sellainen eläimellinen fabio! Animaatioissa naiset ovat kauniita . ****+ / ***** In the Cut (2003) Hieman vähemmällä huomiolle jäänyt ja mielestäni rankasti aliarvioitukin trilleri, onnistui ainakin minut yllättämään positiivisesti. Meg Ryan suoriutui hieman etääntyneen naisen roolistaan todella hienosti, ja hänen vastakohdakseen, tilannetta tasapainoittamaan, ilmestyi Mark Ruffalon näyttelemä etsivä. Häneltä myös loistava tulkinta. Sivosassa loisti pienten elokuvien tähti Jennifer Jason Leigh. Hieno elokuva, vangitseva kieltämättä, vaikka ei ehkä niin omaperäinen, mutta minä tykkäsin. ****- / ****
Indochine (1992) ½ Nimensä mukaisesti kaakkois-aasiaan sijoittuva elokuva, jossa Catherine Deneuve näyttelee kumiplantaasin omistajaa. Ensimmäinen puolikas elokuvaa on aika tylsää kerrontaa - tapahtuu siis vähän. Tämän jälkeen elokuva saa paremmin kiinni rytmistä ja alkaa rymistelyvaihe. Tässä vaiheessa katsoja liimautuu ruudun äärelle, eikä voi jättää elokuvaa kesken vaikka ensimmäinen osa siihen kannustaisi. Kaikin puolin kaunista kuvausta ja tuotantoarvoiltaan korkeatasoinen elokuva, mutta ainakin itsellä oli vaikea saada kosketuspintaa elokuvan aiheeseen ennen kuin alkaa kunnolla tapahtua: tämän takia 151 minuuttisena selkeästi ylipitkä ja rytmiltään hukassa. Deneuvekaan ei harmittavasti pääse loistoonsa. Spoiler Toisen sukupuolen katsojat voivat tarvita nessua.
The Hunt for Red October ****½ Tämä tuntuu paranevan joka katselukerralla. Jännittävä tarina nappaa joka kerta mukaansa ja nimekäs näyttelijäjoukko tekee jokainen loistavaa työtä. Kaiken kruunaa Basil Poledourisin tunnelmallinen score. Pääsispä McTiernan vielä joskus tälle tasolle. Ils **½ Tämä oli kyllä pienoinen pettymys. Kyllähän tässä yritystä oli, mutta ei vaan oikein pelottanu missään vaiheessa. Ja sitten kun selvisi ketä nämä pahikset oli, niin ei oikein vaan napannu. Miksei päähenkilöt vaan antanu niille kunnon selkäsaunaa. Thirteen ***½ Tässä olikin oikein kunnon teiniangstia. Välillä teki oikein pahaa katsoa, kun likat pisti tuulemaan. Holly Hunter oli vakuuttavassa vedossa kaiken paskan niskaansa saavana äitinä. The Quiet American *** Michael Caine ja Brendan Fraser pelaavat hyvin yhteen tässä ulkoisesti näyttävässä, mutta sisällöltään hieman ontossa kolmiodraamassa. Kolmas osapuoli Do Thi Hai Yen oli söpö ja se riitti.
Detention (2003) Sidney J. Furien suhteellisen notkea B-action jossa pahikset käyttävät lukiota tukikohtanaan kaapatessaan tuhottavaksi menevää huumelastia. Koulussa vaan sattuu olemaan jälki-istunnossa Dolpan esittämä opettaja (ex-Bosnian veteraani) ja muutama oppilas. Paljon ammuskelua ja tuhottua irtaimistoahan siitä seuraa... The Scorpion King 2: Rise of a Warrior (2008) Varttitunnin katsomisen jälkeen täytyi pitää tauko ja tietoisesti kääntää aivotoimintaa matalammalle taajuudelle, ja PIM!...tämähän toimi. Kaksoisvirran maan kauniit nuoret artikuloivat kuin jenkkiteinit konsanaan. Sietämätöntä kuonaa tai hauska seikkailuelokuva, miten sen kukin ottaa. Starship Troopers 3: Marauder (2008) Tämä taas yllätti positiivisesti, odotin kaikilta osin huomattavasti köykäisempää tekelettä. Paljaita tissejä, uskontokritiikkiä ja huumoria sopivassa suhteessa. Kohtalaisen viihdyttävä.
In the Valley of Elah tuli katsottua kun päätin vihdoin testata Saunalahden online videovuokrausta Teknisesti tuo toimi hienosti ja nopeasti (ainoa kelausnopeus kylläkin 12x), mutta kuvanlaatu ei valitettavasti ole edes DVD-tasoista Jos kuvanlaatu olisi esim. Pekingin Olympialaisten tasoa, niin tällöin vuokraisin elokuvia mieluusti jatkossakin. Apple murskaa tämän palvelun jos se tulee Suomeen samalla valikoimalla kuin USAssa. Elokuvalle 4/5 ja videovuokraukselle 2.5/5 (nopeaa ja ei tarvitse hakea tai palauttaa leffaa, hinta hieman korkeahko 4.9€, kuvanlaatu ja äänenlaatu ei toivotulla tasolla).
Colors (1988) -Loistava Elokuva. Dennis Hopperin ohjauksesta saadaan nauttia tässä. Rooleissa loistavat Robert Duvall ja Sean Penn, jopa Don Cheadle piipahtaa vierailevana tähtenä ,elokuva kertoo 80 luvun lopun Los Angelesin jengi kahakoista aika reaalisesti, mutta silti elokuva keskittyy enemmän kertomaan poliisien työstä tuolloin. 4½/5
The Children's Hour (1961) ½ Audrey Hepburnin ja Shirley MacLainen tähdittämä tarina koulusta, jota neidit yhdessä vetävät. Yksi lapsista laittaa liikkeelle Huhun, jolla on kohtalokkaat seuraukset. Tarinana ihan mielenkiintoinen, mutta loppua kohti puuduttava. Ei missään nimessä parhaita näyttelysuorituksia Audreylta, vaikka muutamat nätit hymyt filmille onkin tallentunut. Seabiscuit (2003) Aihe ei ihan osu meikäläisen kiinnostuksen piiriin: hevostytöt varmaan saavat siksi elokuvasta enemmän. Kilparatsastus on tärkeässä osassa elokuvaa, mutta tärkeimmäksi nousee (mikä tuodaankin ällöttävän ilmeisesti esille lopussa) henkilöiden selviytymis- ja kasvutarina pula-aijan Jenkkilässä. Kuvaukselta karkkia silmille, mutta ei mitenkään erityisen mieleenpainuva elokuva. Kerrankos tämänkin katsoo.
Chapter 27 - Vaikea elokuva katsottavaksi, koska aihe on sellainen joka herättää vieläkin tunteita. Ei siis mielellään katso sairasta miestä kun tietää miten elokuva loppuu. Jared Leto lihotti itsensä komeaan kuntoon, että pystyi esittämään Mark Chapmania, miestä joka murhasi 4 laukauksella yhden kaikkien aikojen vaikutusvaltaisimmista muusikoista. Teatterimainen toteutus teki elokuvasta halvan oloisen ja pituus sai sen tuntumaan tv-elokuvalta. Mutta ei se mitään! Kuriositeettina meni, mutta ei mitään vastauksia tarjonnut tälle järjettömyydelle. Tämä kuva jäi kummittelemaan mieleen, kun elokuvan jälkeen nettiä selasi.
Starship Troopers Tässä myös elokuva joka tuntuu vain paranevan jokaisella katselukerralla. Aivot narikkaan ja nauti. se tulee mieleen tästä Paul Verhoevenin mestariteoksesta, mutta tämä on vielä paljon enemmän. Loistavaa sci-fiä jolla on monta tarinaa kerrottavana. 4½/5
Peau d'âne (1970) Jacques Demyn satuelokuva, joka vetää yhteen Cherbourgin sateenvarjot (värikkään kuvamaailman ja Deneuve-Demy yhteistyön takia) sekä Wizard of Ozin (värikkyys, satumaisuus). Aasinnahka on elokuva-satu prinsessasta, joka ei halua avioitua isänsä kanssa, vaan aasinnahkaan pukeutuneena pakenee. Kuten saduissa yleensä, on tässäkin lopussa luvassa onnellinen loppu. Kovin on teatraalinen elokuva puvustuksen, lavasteiden ja näyttelimisenkin osalta. Käyttää hyvin elokuvan luomia mahdollisuuksia (esim. läpinäkyvä kuva, haihtuminen) mutta kokonaisuutena erittäin naivi elokuvakokemus. Ranskan belle Catherine Deneuve loistaa erilaisissa puvuissa. Bitter Victory (1957) Nicholas Rayn sotaelokuva, jossa sota tarjoaa vaan kulissit. Tärkeimpänä on kahden päähenkilön (Richard Burton ja Curt Jurgens) kilpailutilanne, ja sieppaustehtävä josta tulee taistelu kuolemasta. Taistelukohtaukset ovat 50-lukulaiseen malliin korkkaritasoisia, mutta saksalaiset sentään puhuvat oikeasti saksaa (tosin vaan hoh-tekstityksessä ne ovat tekstitetty). Hyvä, pasifistissävyinen sotaelokuva aavikkosodasta, jossa tarkoituksellisesti kyseenalaistetaan sodan mielettömyys. Capt. Leith (Richard Burton): Tell him all the things that women have said to the men before they go to the wars. Tell him he's a hero. Tell him he's a good man. Tell him you'll be waiting for him when he comes back. Tell him he'll be making history.
Mariée était en noir, La (1968) ½ François Truffaut ohjasi kuuluisan Antoine Doinel -elokuvasarjan välissä myös joukon muita kiinnostavia elokuvia: yhtenä näistä osoituksena vuoden 1968 elokuva Morsian pukeutui mustaan. Kyseessä elokuva naisesta, joka omaa raastavan lähihistorian. Tämän menneisyyden pakottamana hän on päättänyt lähteä missiolle, jonka perusteella hänen tulee löytää 5 tuntematonta miestä. En halua pilata elokuvakokemustanne kertomalla enempää, joten jättäkää myös julkaisuiden takakannet lukematta. Voin vain vakuuttaa, että kyseessä on erinomainen elokuva, josta näkyy selviä viittauksia/vinkkejä Hitchcockin teoksiin jossa nainen on pääroolissta (esim. Marnie, Linnut). Jännitystä ja psykologista kehittelyä on luvassa elokuvan katsojille. :thumbsup:
Re-Animator (1985) Käsittääkseni H.P. Lovecraftin teokseen (ainakin jollain tapaa) liittyvä elokuva, osittain jopa häkellyttävä teos elämästä, kuolemasta ja välimaastosta. Genre luokitellaan Internet Movie Databasessa "Science Fiction / Horror / Comedy" -osastoon. Näyttelijäosastosta en osaa lähteä kertomaan kummempia kiitos huonon tuntemukseni, mutta Ohjaaja (Stuart Gordon) lienee kunnostautunut lähinnä kauhuelokuvien osalla. Suuri kauhuelokuvien ystävä välttämättä en ole, mutta elokuva oli mielestäni mielenkiintoinen, varmasti liittyen opiskelualaani.
Highlander II [The Renegade Version] Olee. HYVÄ ELOKUVA! Toisin kuten yleinen käsitys on niin tämä elokuva ON hyvä. ei kannata odottaa jatkoa ensimmäiselle vaan pitää highlander II:sta omana elokuvana. viihdyttävä ja action täytteinen teos. 4-/5
Olin eilen katsomassa Tropic Thunderia... Jos osaat suhtautua tietyllä tavalla tähän leffaan niin annat sille 5/5 tähteä, Pilkkakirveeltä ei säästynyt hirveän moni jenkkien 70-luvulle sijoittuva sotaelokuva. Robert downey Jr, kirk Lazaruksena oli silkkaa kultaa, yleensä ottaen koko cast oli huippuluokkaa.. myös elokuvan alussa tulevat feikki trailerit antavat katsojalle siitä kuvaa mitä tulevan pitää. -Jos pidät satiireista ja et ota komediaa liian vakavasti niin huippu leffailta on luvassa.
The Doors ***½ Myöhäisheränneenä Doors diggarina tuli katseltua tämä bändistä kertova elokuvakin vasta nyt ensimmäistä kertaa. Musiikki oli luonnollisesti loistavaa ja Val Kilmer oli Morrisonina vakuuttava. Parasta antia olikin konsertti kohtaukset, missä Kilmer heittäytyi estoitta musiikin vietäväksi. Miinukseksi täytyy sanoa, että tässä ei päästy kyllä pintaa syvemmälle itse bändin kuin varsinkaan Jim Morrisoninkaan elämään. Jos joku nyt kysyisi, että mikä mies se Morrison oli oikein miehiään, niin enpä osais mitään sen kummempaa sanoa. Silti kysessä on kuitenkin varsin mielenkiintoinen kurkistus yhden legendaarisimmam yhtyeen ja varsinkin sen legendaarisen laulajan elämään. Psycho ****½ Toimii vieläkin aivan loistavasti varsinkin, kun viime katselu kerrasta on kulunut jo monia vuosia. Oppikirja esimerkki siitä kuinka jännityselokuva pitää tehdä. Yksi virhe tässä kuitenkin oli ja se estää antamasta täysiä pisteitä. Elokuvan olisi kuulunut ehdottomasti loppua Anthony Perkinsin virnistykseen. Nyt sen jälkeen kuitenkin tarjoillaan vielä joku ihmeen pieni pätkä jostain auton rämeestä nostamisesta. Ei näin Alfred, ei todellakaan näin.
The Mist Sen sortin ameriikantuubaa, että :sick: - Örkit olivat perushuttua, joita pikkutytöt pelkää - ainoastaan isompia - Ei kai rinnakkaistodellisuudesta tollaisia tule ? Ennemminkin jotain X-menin mörköjä Spoiler - Henkilöt idiootteja, kun lähtivät ovesta pihalle - Surkea loppu - oliko ovi rinnakkaistodellisuuteen vaan työnnetty kiinni ja nyt siivottiin jälkiä ? - Yritys kuvata ihmisjoukon käyttäytymistä kriisitilanteessa onnistui auttavasti - tosin pinnallisesti - Ainoa todellinen oivallus olivat örkkien syövyttävät seitit :thumbsup: :thumbsup::sick::sick::sick::sick: Samppa: muistetaan ne spoiler-tagit!
Vaikka olis ollu kuinka tuubaa mielestäsi, niin eikö nyt kuitenkin lopun kertominen ilman spoiler tagejä ole vähän liikaa. :hitme: Ite pidin leffasta. Örkit nyt oli mitä oli. Kuitenkin loppu parhaimpia mitä pitkään aikaan tullut nähtyä. 5/5 :thumbsup: