Tarzan ja viidakkokansa (Tarzan Triumphs) On nämä kivoja nämä Tarzanit, mutta kyllähän nämä myöhemmät sisällöllisesti melkoista toistoa olivat. Nyt vastustajina on sentään natseja ja loppuun on säästetty vallan erinomainen vitsi. Vaaleaverikön rakkaus (Lásky jedné plavovlásky) Milos Formanin varhaisteoksessa seurataan kovinkin sympaattisesti nuoren tytön suhdehässäkkää. 60-luvun Tsekkoslovakiasta tulee elokuvan aikana mieleen useaan otteeseen tuon aikakauden Suomi. Realistisessa tyylissä juhlasalitansseineen sun muineen on jotain samaa, mitä tuota aikaa käsittelevissä dokumenteissa on näkynyt. ½ Armoton mies (Città violenta) Charles Bronson toteuttaa kostoa palkkamurhaajana. Visuaalisesti todella nätti elokuva ja Morriconen musiikit toimivat jälleen, muu sisältö onkin sitten vähän kepeämpää. - Jään tänne yöksi (Ball of Fire) Billy Wilderin käsikirjoitus ja Howard Hawksin ohjaus saavat gangsteriromantiikalla siloitellusta hempukka ja 8 professoria -kuvauksesta aikaan viihdyttävän ja sujuvan romanttisen komedian. ½
Spoiler Cheeta mölisee natsien radioon ja Berliinissä korkeampi upseeri läksyttää radion äärellä olevia natseja "tuohan on itse führer!", jolloin kädet nousevat reippaaseen natsitervehdykseen "Heil Hitler!".
Terminator 2 ***** Toimintaelokuvien terävintä kärkeä. Juonen tiiviys ja toimivuus hakee mielestäni edelleenkin vertaistaan, tässä genressä. Valitettavasti vaan tuo Play.comissa 9,49 hintaan tarjouksessa ollut T2 osoittautuikin Director's Cutiksi, vaikkei asiasta ole sivulla mitään mainintaa. Siinä missä T2 on alansa parhaimmistoa, T2 DC lienee yksi niistä huonoimmista DC:stä mitä vastaan on tullut. :weep:
48 Hrs. **** Elokuva mikä määritteli buddy-elokuvien kaavan. Saman kaavan mukaan tehdään elokuvia vielä tänä päivänäkin ja tullaan varmaan tekemään hamaan tulevaisuuten asti. Edelleen viihdyttävä pätkä. Nick Nolte ja ensikertalainen Eddie Murphy muodostavat toimivan parivaljakon. James Remar on vakuuttava pahis. Another 48 Hrs. **½ Jatko-osa on melkeinpä remake ensimmäisestä. Suurin ero on siinä, että Murphyn nimi tulee ennen Noltea alkuteksteissä. Hahmot eivät ole kasvaneet yhtään ja juonikin tykkii. Loppukahina yllätyksineen on sieltä heikoimmasta päästä. Andrew Divoff on pätevä pahis. Metro *** Eddie Murphy on etevä panttivankineuvottelija jolla tilanteita riittää. Samalla vielä koulutetaan uutta tulokasta, jahdataan tosi pahaa pahista ja yritetään saada rakkauselämäkin kuntoon. Kyllähän tästä vauhtia riitti. Varsinkin raitiovaunukohtaus oli messevä. Pahiksen vankilasta karkaaminen oli aika naurettava ja heppoinen. Myös loppukahinassa olisi ollut huomattavasti parantamisen varaa. Michael Wincott on hyvä pahiksena. Spy Hard *½ Tylsä parodia ei pahemmin nauruja tarjonnut. I Now Pronounce You Chuck & Larry *** Semihauska komedia palomieskaveruksista jotka lyövät hynttyyt yhteen saadakseen vakuutusasiat kuntoon. Jessica Bielin alusvaatekohtaus oli aika kuumottava. Outland *** Sean Connery jakaa oikeutta hieman kaavamaisessa jännärissä, mihin tapahtumapaikkana toimiva Jupiterin kuu tuo mukavaa vaihtelua. Multiplicity *** Michael Keatonista on moneksi tässä komediassa missä kiireinen päähenkilö kloonataan. Nyt riittää sitten aikaa vaähän itsellekin, vai riittääkö. Ihan hauska elokuva mistä löytyy myös sanomaa. Osobennosti natsionalnoy okhoty ***½ Venäläisessä puskafarssissa Ville Haapasalo tutustuu venäläiseen metsästyskulttuuriin. Äkkiä käy selväksi, että todellisuus ei ihan vastaa kuvitelmia. Aika naurettava härö leffa. Lehmä oli ihan kurko! The Satanic Rites of Dracula **½ Hammerin viimeisessä Dracula elokuvassa pitkähammas on siirretty nykyaikaan punomaan maailmanloppua. Jälleen nolo loppu pilaa muuten ihan katseltavan kokonaisuuden. The Ruins ** Paikoitelen aika häijyksikin äityvä jännityselokuva nuorisoporukasta tappajaköynnöksen armoilla. Ainesta olis hyväänkin elokuvaan, mutta jatkuvat tyhmyydet pistivät vaan ärsyttämään. Lopusta en tykännyt yhtään.
Pitkästä aikaa sai oikein ääneen nauraa päähenkilön maukkaille murjaisuille. Huumoria siis oli vaikka aihe olikin vakavaa. Muutenkin asiaa alusta loppuun. Välillä tuntui ettei Eastwood juuri näytellyt vaan oli Kowalski. Tylyhkö loppu sopii tähän leffaan kuin naula päähän. Clint osaa näköjään aina vain yllättää vanhoilla päivilläänkin positiivisesti.
Rain Man **** Kaikin puolin hyvä pätkä. Cruiselta ja Hoffmannilta molemmilta melkeinpä uran parhaat suoritukset. Sphere **½ Barry Levinson ja Dustin Hoffman yhdistävät jälleen voimansa jännärissä missä merenpohjasta löytyy UFO. Vaikka leffa päättyykin ihan järkevästi ja selityksiäkin löytyy, niin matkan varrella oli vaan aivan liikaa yleistä sekavuutta, mikä teki katselukokemuksesta epätyydyttävän. Reality Bites ***½ Toimiva draamakomedia nuorista aikuisuuden kynnyksellä. Winona Ryder on tässä melkeinpä hehkeimmillään. Silk **½ Nuori ranskalaismies lähtee Japaniin hakemaan silkkitoukan munia ja rakastuu pakkomielteisesti paikalliseen tyttöön vaikka kotona odottaa Keira Knightleyn esittämä kaikin puolin ihana vaimo. Komeita maisemia ja tyhjiä tunteita sisältävä elokuva jättää asioita liikaa katsojan mielikuvituksen varaan. On myös ankea veto käyttää kielenä englantia vaikka päähenkilöt ovat ranskalaisia. The Wild **½ Disneyn tietokoneanimaatio ei tarjoile mitään mullistavaa, mutta viihdyttää ihan hyvin koko kestonsa ajan, vaikka loppu puolella pientä väsymystä olikin havaittavissa. The Wedding Date *** Näitä romkomeja on aina silloin tällöin mukava katsella. Harmitonta ja kevyttä menoa, minkä jälkeen ei ainakaan päätä kiristä. Sama pätee tähänkin vaikkei aivan kirkkaimmasta helmestä kyse olekaan. Debra Messing on hyvä näissä komediallisissa rooleissa. The Man with Two Brains *** Steve Martin hulluttelussa tohtori rakastuu aivoihin. Sopivan aivotonta menoa.
R&A:n tähän astista satoa. Yatterman Käsittääkseni tämä perustuu johonkin japsipiirrettyyn. Meininki on sen mukaista. Juttu on vedetty sopivasti yli ja sekaan on heitetty jos jonkin näköistä törkeyttä ja riettautta. Ei todellakaan ota itseään liian vakavasti. Toimii. 4/5 The Girlfriend Experience Mielenkiintoinen pikku budjetin Soderbergh. Sasha Grey osasi näytellä muutakin kuin kroppaansa. Vähän haastavampi ja kokeellisempi elokuva. Toinen katselukerta voisi antaa enemmän. Leffa jäi mieleen raksuttamaan, mikä on aina hyvä asia. 3½/5 The Good The Bad The Weird Korealainen länkkäri. Nimi kertoo mistä on kyse ja mitä leffaa tässä kunnioitetaan. Jäi vähän sekava kuva. Ei oikein toiminut ja tunnelma jäi latteaksi. Ei osattu päättää vedetäänkö realistisesti vai kunnolla yli ja siksi tämä jäi aika tasapaksuksi. 2/5 The Tournament 30 salamurhaaja tappaa toisiaan ja viimeinen hengissä on voittaja. Ei sisällä kompromisseja väkivallan suhteen. Suosittelen toimintaelokuvien ystäville. 4/5
Miss Potter ***½ Pirtsakka Renée Zellweger näyttelee englantilaista lastenkirjailija Beatrix Potteria, nuorta naista jota ei perinteinen elämä kotirouvana kiinnosta, vaan tavoitteet ovat huomattavasti korkeammalla miesten pyörittämässä maailmassa 1800-luvun loppupuolella. Hyvin näytelty elokuva etenee mukavasti eteenpäin ja saa aikaiseksi kirjailijasta mielenkiintoisen henkilökuvan. Pituutta olisi kyllä saanut olla huomattavasti enemmänkin. Paranoid Park ***½ Gus Van Santin dokumentaristinen elokuva sukeltaa nuorten skeittaajien maailmaan ja kuvaa samalla osuvasti päähenkilön tunnontuskia. Epälineaarinen tarinankerronta tuo vielä oman lisänsä muutenkin mielenkiintoiseen elokuvaan. Ri¢hie Ri¢h *½ Oikeastaan aika kamala Macaulay Culkin komedia. Kaikki on niin nähtyä ja kulunutta. Eipä ihmekään, että Culkin piti tämän jälkeen 10 vuoden tauon näyttelemisestä. The Caveman's Valentine ***½ Samuel L. Jackson on jälleen hyvässä vedossa esittäessään entistä huippupianistia, joka nykyisin elelee luolassa ja kärsii pahoista mielenterveysongelmista. Tarina on sopivan omaperäinen ja pysyy loppuun asti mielenkiintoisena. Ohjaajalla on myös tyylisilmää. The Last Legion **½ Huvittava toimintaseikkailu yhdistelee erillaisia legendoja ja historiallisia tapahtumia kohtuu mielivaltaisesti. Kohtalaisen nimekäs näyttelijäporukka tekee oikeastaan ihan mukiinmenevät suoritukset. Kaunis Aishwarya Rai on aika mielenkiintoinen ilmestys soturinaikkosen roolissa. 102 Minutes That Changed America ****½ Tästä ei paljoa katastrofipätkä parane!
Pirates of the Caribbean -trilogia tuli katsottua uusintana blu-ray -formaatissa. Ensimmäinen osa, The Curse of the Black Pearl, on yhä kolmikon yhtenäisin ja viihdyttävin, jossa CGI-efektit eivät hypi liikaa silmille. Dead Man's Chest -osan kohdalla tahtoo mopo jo hieman lähteä tekijöiden käsistä. Tarinassa alkaa näkyä sekoilua ja efektit tulevat itsetarkoituksellisemmiksi. Päätösosa, At World's End, on trilogian heikoin, lähes pelkästään efektiensä varassa kulkeva tarina. Henkilögalleria on kasvanut luvattoman isoksi, ottaen huomioon, ettei kaikille ole keksitty mitään oleellista tekemistä. Osan parasta antia on Jack Sparrowin sekoilu Davy Jonesin Lockerissa. Näyttelijäpuolella Johnny Depp ja Geoffery Rush varastavat lähes koko show'n, vaikka pienemmistäkin sivurooleista löytyy muutama hauska hahmo. Visuaalisesti hieno elokuvasarja olisi ansannut paremman käsikirjoituksen. Tähdet jaksoittain: **** / *** / **½
Tulipa vielä sunnuntai-iltana katsottua Ridley Scottin loistava Blade Runner. Viiden levyn paketista valitsin The Final Cutin, koska en ollut sitä nähnyt aikaisemmin. Blade Runnerin tulevaisuuden miljöö hakee yhä vertaistaan scifi-elokuvien sarjassa. Oikeastaan ainoa pieni miinus tulee lentävien kulkuneuvojen käytöstä. Elokuvan tarina ei niitä tarvitse, eivätkä ne tahdo oikein istua elokuvan visuaaliseen ilmeeseen. Ovat siis ns. päälleliimatun tuntuisia. Harrison Ford ja Rutger Hauer heittävät yhdet uriensa merkittävimmät roolit mieheen. Roy Battyn lopun minimonologi hidastuksineen koskettaa yhä. Pikkumiinuksesta huolimatta *****
Uncle Buck (1989) Eittämättä tämä on sekä näyttelijä John Candyn ja ohjaaja John Hughesin parhaimpia/hauskimpia elokuvia. Mutta kuitenkin jos verrataan miesten aikaisempaan yhteistyöhön, jolloin tuloksena syntyi mestarillinen Planes, Trains & Automobiles, niin ei ihan päästä samoihin sfääreihin. Tietenkin Steve Martinilla taisi olla lusikkansa sopassa ja puhutaan kuitenkin vain hiuksen hienosta voitosta. Varmastikaan Uncle Buck ei myöskään lukeudu John Hughesin ylistetyimpien ohjaustöiden joukkoon, joita välttämättä ei olekaan kuin muutama, tosin ei ohjaustöitäkään ole kuin 8 Hughesilla, niin on Uncle Buck kuitenkin siinä hilkulla. Tämä elokuva tarjoaa kyllä aikamoisen näytöksen John Candyltä, ja sisältää liudan ikimuistettavia kohtauksia tahi fraaseja tms... Mainio. **** / ***** The Era of Vampires (2002) Digiboxin savuisimmista syöveröistä pulkahti tämänkaltainen elokuva esiin. Siinä mielessä mielenkiintoinen tekele, että tarjoaa sekä zombie-vampyyri- että Martial Arts -aiheisen pläjäyksen. Mielestäni elokuvassa oli potentiaalia, jota se käyttikin hyvin. Tarina sijoittuu jonnekin Kiinan dynastia-aikoihin, maisemat olivat sen näköiset, kuten myös teematkin (ehkä...?). Toki siitä löytyy kliseisiä asioita genren elokuville, mutta en nähnyt sitä mitenkään haittana, päinvastoin. Antoi ennemminkin kuvan siitä, että tarina sijoittuu samaan maailmaan muiden vampyyrielokuvien kanssa. Monet sivujuonet mukaanlukien, tarina pysyy kuitenkin hyvin kasassa, ja tarjoaa näiden avulla kaikenlaisia käänteitä jne. No ei kyseessä ollut mikään ikimuisettava klassikko, mutta mukavaa ajanvietettä hieman genren hieman hauskemmassa tuotoksessa. Ehkäpä hieman camp-henkinen tuotos. **+ / ***** Blades of Glory (2007) Olipas riemastuttava ilmestys. Juuri sellainen, kuin Will Ferrell komedian täytyykin olla. Hieman älyvapaa, Ferrell sekä muut näyttelijät loistavissa rooleissa, hieman romantiikkaa ja muuta tunnelmointia, taistelua, toimintaa ja hyvää fiilistä. Ei pahaa sanottavaa, kun kerta hyvälle tuulelle tulin . ***½ / ***** Spacehunter: Adventures in the Forbidden Zone (1983) Maisemiltaan ja ajokeiltaan kuin Mad Max II ja hieman myös muistui mieleen Patrick Swayzen tähdittämä Steel Dawn. Ja olihan tässä jotain Star Wars IV meininkiä. Jos tämänkin olisi nähnyt about 16 vuotta sitten, kun vaarallista aikaa elettiin, eli kun näitä elokuvia katseltiin salaa vanhemmilta, olisi tämä saattanut silloin kolahtaa. Kivat örkkimörkit olisi tuolloin kiehtoneet, ja ehkä täten olisi saavuttanut pientä nostalgia fiilistä. Nyt tämä ei oikein säväyttänyt. Ja etenkin Molly Ringwald äsryttin valtavasti. Peter Strausskin olisi saanut olla hieman äijämäisempi, nyt oli kuin kilttikopio Han Solosta. **- / ***** Badlands (1973) Terrence Malickin upea elokuva, joka oli juuri sopivan pituinen, mutta ei kuitenkaan temmonnut liian nopealla tahdilla. Kevyesti etenevä, mielenkiintoinen ja ennen kaikkea upeiden näyttelijäsuoristusten siivittämänä, tämä elokuva on kyllä tähtensä ansainnut. Ja kun tuohon kaikkeen vielä lisää hienon kuvauksen sekä tarinan, joka on yksi maailman parhaimmista, ei mielipidettäni voi olla arvaamatta. Paras! ***** / ***** Suspicion (1941) Vasta tämän nähtyäni luin arvosteluja elokuvasta ja etenkin siitä alkuperäisestä lopetuksesta, joka ei päätynytkään elokuvaan Studion vuoksi. Koko elokuvan ajan sitä kuitenkin koko ajan mietti, että eihän hän nyt voi olla murhaaja.?!. No parempi lopetus olisi ollut tuo kirjanmukainen eli alkuperäinen. Nyt katsoja palkittiin oikalla vastauksella. Hitchcock kuitenkin pitää tunnelman mainiosti yllä, eikä paljastava käännekohta tule kuin vasta elokuvan viime metreillä. Elokuvan lopetus olikin mielestäni hieman kökkö, ja sitä onkin juuri edellä mainitun asian vuoksi puitu aika paljonkin. Cary Grant on jälleen mainio charmanttina playboyna ja Joan Fontaine on yhtä hieno näyttelijä epäilevän vaimon roolissa. Hitchcockia upeimmillaan, paitsi lopetuksesta en pitänyt... ***½ / ***** The Matador (2005) olipa siinä elokuva. Mitähän tästä nyt sanoisi. Pidin elokuvan tunnelmasta ja kivasta visuaalisesta annista, mutta tarina ei välttämättä jaksanut pitää itseään loistossaan ihan lopputeksteihin asti. Pidin erityisesti Pierce Brosnanin tulkitsemasta Julian Noble hahmosta. Brosnan toden totta pisti hahmon elämään. Greg Kinnearin hahmo oli myös rakennettu hyvin, ja toimi Kinnearin loistavan tulkinnan voimin. Hahmojen erilaisuudet vahvistivat toisiaan ja toi tarinaan lisää voimaa. ****- / ***** The Getaway (1972) Tämä upposi ja kovaa! Muutamia Sam Peckinpahin elokuvia on nyt tullut katsottua, ja kaikki ovat olleet järjestäen mahtavia. Tämän elokuvan toinen voimatekijä oli kieltämättä Steve McQueen, jonka karisma vetää vertoja jo Humphrey Bogartille. Hieno tarina (käsikirjoitus ála Walter Hill), kuvaus, ohjaus ja näyttelijätyö, niin ei tuosta voi jäädä jälkeen kuin tyytyväinen fiilis. ***** / ***** Witness for the Prosecution (1957) Digiboxin sisältä löytyi tälläinenkin tuntemattomuus. Billy Wilder ohjaajana ja korkea IMDb arvostus saattoi olla aikaisemmin syy tämän tallentamiseen. No kyllähän Marlene Dietrich hieman houkutteli katsomaan, kun en kerta ennen häntä ole valkokankailla muistaakseni nähnyt. Tämä oli kelpo oikeussali mysteeriö. Näyttelijät olivat loistavia ja tunnelma katossa, eikä ainakaan minulle tullut tylsää hetkeä laisinkaan. **** / *****
Speed Racer Suoraan sanottuna paska elokuva, puolikas lisä tulee paikoitellen kekseliäistä visuaalisista jipoista. 1,5/5 W Delta Z Stellan Skarsgårdin ja Selma Blairin tähdittämä murhamysteeri kulkee tavallista jännäriä synkemmillä vesillä. Karu kaupunkikuvaus ja koruttomat henkilöhahmot tekevät tästä kuitenkin tavallista mielenkiintoisemman. Juoni on perinteinen ja pysytään melko maanläheisissä tunnelmissa, joskin loppupuolella tapahtuu hieman erikoinen juonenkäänne, josta en pitänyt vaikka motiivia murhaajalle antoikin. Ei mitenkään herkkähipiäisen pätkä sitten...iloisia juttuja ja huumoria kannattaa etsiä muualta. 3/5
Ystävät hämärän jälkeen Ylistetty elokuva mikä piti lupauksensa, vaikka olikin hieman erilainen mitä ajattelin sen olevan. Ennakkoon ajattelin elokuvan olevan enemmänkin kauhua, mutta sitä ei kyllä sitten juurikaan ollut sanan varsinaisessa merkityksessä. Monet elokuvan kohtaukset jäivät pyörimään päähän ja loistavia lapsinäyttelijöitä ei varmaan voi tarpeeksi kehua. Toivottavasti jatkavat näyttelemistä. 4½ Speed racer Edellisen vastakohta, mitään ei jäänyt mieleen paitsi sekavuus ja tekninen ankeus (kyllä) 1½
Juice Kulmakunnan kaveruksista yhdelle aukeaa tilaisuus dj-hommien parissa, mutta muita kiinnostaisi enemmän rötösteleminen. Tuttu tarina kerrotaan kömpelösti. Musiikit toimivat, mutta muuten huippuhetket ovat vähissä. Pahan kehä (They Live) Carpenterin scifikauhuilussa "ne" korruptoivat ihmisiä median välityksellä, mutta Roddy Piperin reipas duunari käy vastarintaan. Ihan kelpo ideoita tässä on, mutta loppua kohden lipsuttaan jo liikaakin perusrymistelyn puolelle. ½ Saanko luvan (Shall We Dance) Pikkukivassa remake-kepeilyssä leipiintynyt mies löytää sisältöä elämäänsä tanssiharrastuksen kautta. Sanomaksi voisi kiteyttää että harrastuksia on hyvä olla, ja mikäs siinä. Viihdyttävää hömppää. + Kylmää terästä (Blue Steel) Bigelowin viileässä trillerissä meklari toteuttaa voimafantasioitaan sattumalta käsiinsä päätyneen aseen välityksellä ja tuntee sukulaissieluisuutta Jamie Lee Curtisin tuoreeseen naispoliisin. Heikosta lopustaan ja epäuskottavuuksistaan huolimatta sangen tehokas trilleri. ½ Hot Spot - kuumat paikat (The Hot Spot) Pikkunilkki ajautuu tukalaan tilanteeseen kuumassa teksasilaisessa pikkukaupungissa. Dennis Hopper on loihtinut elokuvaansa niljakkaan hikisen tunnelman, mutta lopputulos on harmittavan epätasainen. Potentiaalia olisi pinnan alla vielä selvästi parempaankin. +
Katyn Tarina Stalinin Neuvostoarmeijan tekemästä Puolalaisten upseereiden joukkomurhasta 1940. Tarina on tosi ja mikä pahinta, ohjaajan, Andrzej Wajdan, isä oli yksi surmatuista. Ympäristö ja henkilöt toimivat hienosti ja tarina on koskettava. K18 Make love not war !
Frank Tuttle: This Gun for hire **** Aikaisekseen aika uskaliaan oloinen film-noir. Hyvä juoni ja hyvä casting. Clint Eastwood: Gran Torino **** Vasta nyt katsoin ensimmäistä kertaa ja eipähän mennyt hypet liioitelluiksi. Epic Movie * Tämä ei ole edes elokuva. Tämä on kasa toisiinsa liittymättömiä muka-hauskoja kohtauksia. Cribs-parodia oli kyllä melko 1:1.
Dark Summer **½ Epätasainen ja tyhmiä sattumuksia täynnä oleva elokuva ranskalaisesta sellististä joka rakastuu Amerikan matkallaan kauniiseen sairaanhoitajaan, ja joutuu elämänsä myllytykseen. Käy nimittäin ilmi, että hoitsu sekä hänen nuorempi siskonsa ovat hieman häiriintyneitä. Maisemissa pyörii myös sarjamurhaajia ja pervoja tuomareita. Tunnelma on paikoin kohdallaan ja koko ajan saa olla hieman varpaillaan. Ei tätä voi ainakaan ennalta-arvattavaksi kutsua, mikä on aina hyvä asia elokuvassa, mutta tällä kertaa se ei yksin riitä tekemään elokuvasta mitenkään hyvää. Näyttelijöissä ei ole moitittavaa. Epic Movie * Jotain masokistin vikaa kyllä täytyy olla, kun näitä leffoja tulee katseltua. Täytyy kyllä tunnustaa, että nauroin kerran kun likka potkas majavaa. Hymähdin myös kerran, kun likka potkas toisen kerran samaa majavaa. Olin vähän pettynyt, kun likka ei potkaissut lopussa kolmatta kertaa samaa majavaa. Se tyttö oli muuten vähän höpsö. Inferno *** Tämä oli yllättävän hyvä ja hauska Van Damme pätkä. Nauraa sai rutkasti enemmän kuin Epic Moviessa, eikä huumori ollu edes tahatonta. Myös toimintakohtaukset olivat ok tasoa. Juoni oli näppärästi kopioitu Yojimbosta. Universal Soldier ***½ Van Dammen parhaisiin lukeutuva pätkä on samalla myös Roland Emmerichin ensimmäinen Hollywood ohjaus. Dolph Lundgren antaa hyvän vastuksen Van Dammelle ja toimintakohtauksissa on kunnon mätön tuntua. Budjektiin nähden elokuva on hyvän näköinen, ja varsin onnistunut Hollywood avaus Rolandilta. Myös huumori toimii eikä hassussa juonessakaan mitään vikaa ole. Kill Me Again **½ Moderni filmnoir viritelmä velkaisesta yksityisetsivästä joka saa asiakkaakseen kohtalokkaan naisen. Tyhmä juoni ei paljoa innosta, mutta näyttelijät sentään ovat a-luokkaa.