Haarautuvan Rakkauden Talo :5: On muuten hyvä suomalainen leffa oksat pois! näyttelijät mitä mainioimpia ja veti hyvät suoritukset, tän 09 paras kotimainen. 5p
Mr. Holland's Opus - Noin 10 vuotta sitten näin tämän ensimmäisen kerran ja muistelin että kyseessä oli mainio ja elämänmakuinen draama. Nyt kun on ikää tullu lisää ja vuodetkin vierineet niiden mukana niin tämä tarina Herra Hollandista, muusikosta joka vain väliaikaisesti ottaa pestin musiikinopettajaksi, tuntui aikalailla todella paljon kehnommalta. Kaikki juonenkäänteet tuntui niin perusdraamalta ja meno oli kovin imelää. Edelleen tämän katsoi yhdeltä istumalta, vaikka pituuttakin oli reippaasti yli 2h, mutta suuria tunteita ei enää herännyt tätä katsoessa. Miksi ihmeessä Forest Whitaker 34 vuotiaana esitti tässä teiniä? Double Indemnity - Billy Wilderin parhaimpia tekeleitä, ensimmäinen Film-Noir elokuva .. näin sanoo maine, mutta onko näin? Ehkä! Barbara Stanwyck esittää naista jolla huono mies ja kamala tukka. Kummastakin voisi päästä eroon, mutta ilmeisesti miehestä eroon pääseminen on tuskattomampaa. Pökkelö Fred MacMurray on vakuutusmies joka tykkää naisista ja ei välitä huonoista kampauksista, siksi lankeaa tähän onnettomaan naiseen josta aiemmin kirjoitin. Käsikirjoitus on kyllä erittäin onnistunut tässä ja harvoin näin mielenkiinnolla sai seurata miten tarina etenee ja purkautuu. Sääli että elokuvan loppu oli jotenkin jo niin kliseinen.
Mies ja alaston ase 33 1/3 - viimeinen solvaus (Naked Gun 33 1/3: The Final Insult) Tuttua huumoria on sarjan kolmannessakin osassa, mutta edellisistään jo laimenneena ja heikommalla osumatarkkuudella. Nauratti kuitenkin. - Tarzan ja amatsonit (Tarzan and the Amazons) Myöhemmät Weismuller-tarzanit ovat yllättäneet osoittautuen muuksi, kuin odotetunlaisiksi kalkkunoiksi. Nytkin oli hyvin seikkailuntuntua ilmassa ja puitteetkin kunnossa. Juoni kyllä eteni jälleen kerran tuttua tutkimusretkikunta pulassa -kaavaa varioiden. ½
Immortal Leffa, joka onnistui yllättämään erittäin positiivisesti. Ei mikään useita kestoja kestävä mestariteos, mutta jätti silti erittäin hyvät fiilikset. Plussaa sarjakuvamaisesta fiiliksestä (vaikka pohjautuukin toki sarjakuvaan, mutta silti). :½ P.S. I Love You Suht pitkään katsomista odottanut leffa, joka olisikin saanut jäädä sinne katsomisjonoon. Liian pitkä ja muutenkin kovin mitäänsanomaton leffa. Avatar Mitähän tästä nyt sanoisi. Olihan se nätti ja paikoitellen aivan viihdyttäväkin, mutta tarina oli itsessään aivan paperinohut ja tästä johtuen tuo liki 3:n tunnin kesto ei oikein ollut perusteltavissa. Paremmin tämä olisi toiminut kasari action leffojen tyyliin alle 2 tuntisena. Tokihan sen ymmärtää että kun on kalliilla tehty hienot efektit niin niitä halutaan näyttää, mutta kyllä se leffa hyvän tarinankin niiden efektien rinnalle valitettavasti kaipaa. Inglourious Basterds Pitkästä aikaa todella hyvä leffa. Monia ikimuistoisia kohtauksia ja loistavaa dialogia. Ja Brad Pitt:kään ei onnistunut ärsyttämään, mikä pitää lukea isoksi plussaksi. ½
Kirjoitetaanpa jotain tänne pitkästä aikaa. Mike Hodges: Get Carter **** Kerrankin elokuva josta olevia muistoja aika ei ole kullannut. Tasan yhtä viihdyttävä kuin teini-ikäisenä poikana ja siltikin tuo väkivallan brutaalius yllätti. Michael Caine on mies jolle ei kannata ryppyillä. Marlon Brando: One-Eyed Jacks *** Varsin viihdyttävä länkkäri Brandolta. Hieman tulee mieleen spaguwesternit, mutta ei onneksi rupea täysin kopioimaan ideaa ja juontaan niistä. En kyllä suosittele tuota suomalaista DVD:tä edes ilmaiseksi saatavana. Itse tyhmänä maksoin noin paskasta lätystä peräti 3. Andrew Dominik: The Assassination of Jesse James by the Coward Robert Ford **** Loistava elokuva varsinkin kun ei ollut mitään odotuksia. En ole itse mikään länkkärien ystävä, mutta tämän kaunis ja taiteellinen kameratyö sai minut tuijottamaan ruutua suu auki koko leffan ajan. Miinuspuoleksi voisi sanoa sen, että kertojan käyttö ei toiminut joka kohdassa niin hyvin. Mukavan erilainen länkkäri.
Freedom writers Tuli tv:stä ja aloin katsoa hieman myöhässä, mutta nappasi silti mukaansa. Vaikeuksien kautta voittoon elokuva, joka (täpärästi, mutta kuitenkin) vältti liian siirappisuuden. Hieman kyllä epäilen opettajan olleen noin täydellinen, mutta hyvän elokuvan saivat silti aikaan. Silmät kostuivat muutamaan kertaan, mikä oli ihan hyvä saavutus. Elokuva perustui tositapahtumiin. Negatiivisena puolena näyttelijät olivat osiinsa (13-14 vuotiaat) ehkä hieman liian vanhoja, homma toimi kuitenkin hyvin kunnes tajusin minkä ikäisiä oppilaat oikeasti olivat. 4/5
Aran-saarten mies (Man of Aran) Robert Flahertyn klassikkodokumenttielokuvassa seurataan perheen elämää karulla kivisaarella. Hieman irtonaisista hetkistä muodostuu kuva selviytymisestä ääriolosuhteissa. Hetkittäin tilanteiden lavastus on ilmeistä, eikä elokuvan perhekään ollut oikea perhe, mutta hieno kuvaus ja tarjottu pilkahdus menneeseen elämään tekevät tästä kiehtovan. Epätavallista elämää (A Life Less Ordinary) Boylen romanttinen rikoskomedia kikkailee vähän turhia. Enkelikuvio ei toimi ja tuntuu turhalta. Hetkittäin hauska elokuva kuitenkin. -
Under the Tuscan Sun - Hömppää naisesta joka ostaa talon Italiasta, koska on kovin masentunut avioeron jälkeen. Melkoista siirappia seuraa, mutta kuitenkin jotenkin siedettävässä paketissa. Sandra Oh on kiva tyttö ja teki näppärää työtä tässäkin elokuvassa, vaikka esittikin lesboa. A Day at the Races/At the Circus/Out West/The Big Store - Stefan Kanferin mainiota Groucho: Life and Times of Julius Henry Marx-kirjaa lukiessa kasvoi himo katsoa taas Marxin veljesten elokuvia. Kirja väitti että A Day at the Racesin jälkeiset elokuvat olisivat heikkoja, koska veljesten hahmot on muokattu niin erilaiseksi kuin aiemmin. Toki tämä on totta siinä mielessä että nyt on poissa se kaoottisuus joka löytyi alun elokuvista ja tilalle on tullut Kiltit pojat jotka auttavat rakastavaisia hädässä. Mutta siinä missä esim: Laurel & Hardy menetti kaiken terän kun myöhemmissä elokuvissa heidät istutettiin ystävälliseen papparooleihin, niin Marxin veljesten etuna oli osaava käsikirjoitustiimi joka silti pystyi loihtimaan hauskoja sanoja muuttuneeseen rooliin. Tämän takia en osaa itse näitä elokuvia vähätellä, sillä kohtaukset joissa Chico/Harpo/Groucho on ruudulla niin jotain hauskaa tapahtuu .. toista on sitten kun lauletaan rakkaudesta tai kerrotaan tökeröä juonta muiden toimesta. A Day at the Races on oikeastaan A Night at the Opera uusintaversiona. Juoni on kovin samantapainen ja muutenkin runko noudattaa Operan menestyskaavaa. Groucho konitohtori Hackenbushina on loistavassa vedossa. Sääli että elokuvan tuottajan, Irving Thalbergin, kuolema tappoi samalla Grouchon innon elokuviin ja mies ei itse välittänyt Racesin jälkeisistä elokuvista juuri yhtään. At the Circus on haukuttu tekele vanhenevalta triolta, mutta itse tästä pidän paljon. Muutamat todella hauskat kohtaukset erottuvat edukseen (mm. Chicon ja Harpon huoneenpengonta) ja toki mukana on Grouchon kuuluisa "Lydia the Tattooed Lady" laulukin. Loppusekoilu trapetseilla on kovin naivia, mutta tapa se tuokin on lopettaa elokuva. Go West lainaa Laurelin ja Hardyn lännenkomediasta ja tässäkin on on kyse maapläntistä jonka vihulaiset haluaa. Samankaltaisuus juonessa ei haittaa ja tämäkin länteen sijoittuva komedia onnistuu hienosti. Lopun junakohtaus on ehdottomasti yksi veljesten parhaimmista elokuvanpäätöksistä. The Big Store onkin sitten jo osoitus että nyt väsyttää. Vaikka tässäkin on muutama kiva kohtaus (kiitos Margaret Dumontin ja Grouchon) niin kovin on mennyt vaivalloiseksi hauskuutus. Laulukohtaukset vievät leijonaosan kestosta ja ne on poikkeuksetta huonoja.
Bloody Sunday United 93 oli tälle selkeä sisarteos, sama vavahduttava realismi hiipii katsojan eteen. Adrenaliinikin jylläsi hienosti huolimatta siitä että lopputuloshan oli jo ennalta selvillä - merkki loisto-ohjauksesta. James Nesbitt loistaa roolissaan, muista näyttelijöistä armeijan pomot vakuuttivat. Toivottavasti Greengrass tekisi lisää lähihistorian traagisiin tapahtumiin liittyviä elokuvia. ****/*****
Avatarille on ihan oma ketju tuolla toisella puolella, jonne olisi voinut tuon laittaa (mielummin kommenttien kera) A Night in Casablanca - Viimeinen virallinen Marxin Veljesten elokuva tuli katsottua nyt toistamiseen. Alkuperäinen käsikirjoitus oli lukemani mukaan parempi kuin veljesten 3 edellistä elokuvaa, mutta elokuva teurastettiin editoinnissa kahdesti. Tämä olisi voinut siis olla vieläkin parempi, mutta tälläisenäänkin on kyllä parempi kuin esim: The Big Store. Groucho ei ikääntymisen merkkejä näyttänyt ja maaliviikset nuorensivat 56 vuotiaan vetreäksi. Chico ja Harpo taasen näyttivät jo ikänsä ja etenkin Harpo tuntui olevan kujalla mykkää roolia vetäessään (myös ääniefektien teko rikkoi hahmoa, ei Harpon kuulu kuin viheltää perkele!).
Tie 1½ / 5 Isä ja poika vaeltaa harmaissa maailmanlopun maisemissa. Immersiota katsojan ja elokuvan henkilöiden välille ei synny. Lopputuloksena on tekosynkkä ja tekotaiteellinen tarina parista hemmosta, joiden kohtalo ei kiinnosta katsojaa paskankaan vertaa. p.s. Minkä takia pitää raahata ostoskärryjä satoja kilometreja, luulisi että maailmasta, josta on 99% ihmisistä kuollut, löytyvän edes yhdet kunnon kärryt kamojen siirtelyyn. Viimeisellä matkalla 2½ / 5 Filmnoirmainen pläjäys hemmosta joka päättää pöllii pomonsa rahat ja suuntaa aavikon halki las vegasin suuntaan. Paska tuuri alkaa siitä kun kaveri pelastaa pariskunnan auto-onnettomuudesta ja tarjoaa näille kyydin osavaltion rajalle. Elokuvana käsittämättömän mitäänsanomaton ja keskinkertainen pläjäys. -- JP
Envy *** En oo vielä päättänyt oliko tämä elokuva nerokas vai pelkästään paska. The Skeleton Key ** Tylsähkö ja hitaanpuoleinen jännäri saattohoitajasta joka löytää uudesta työpaikasta hoodoo huoneen ja outoja tapahtumia alkaa tapahtumaan. Ei kyllä jännittänyt yhtään, eikä oikeen mitään tolkkuakaan saanut. Loppukäänne oli varmaan tekijöiden mielestä nerokas, mutta itse en voinut muuta kuin päätä pyöritellä hölmistyksestä. Näyttelijät olivat sentään ihan jees. Tokyo Godfathers ****½ Hieno piirretty kolmesta kodittomasta jotka löytävät hylätyn vauvan roskiksesta, ja rupeavat metsästämään tämän vanhempia pitkin Tokion katuja. Loistavat hahmot hauskoine piirteineen pitivät kyllä suun leveässä hymyssä läpi elokuvan. Varsinkin kassiaapo, himaton homo oli mainio hahmo. Piirrosjälki oli todella tyylikästä. Vampire Bats ** Aika köyhä jännäri verenhimoisista lepakoista, jotka aiheuttavat pelkoa pikku kaupungissa. Kyllähän tämän nyt kerran katseli. Lucy Lawless ei näyttänyt yhtään Xenalta.
Beverly Hillsin pummi (Down and Out in Beverly Hills) Ei 80-lukukomedioiden kärkeä, mutta pikkuhauskaa aikakaudelle sopivan materialistista menoa. Nick Noltelta luonnistuu pumminaolo mainiosti. Kirjava huntu (The Painted Veil) Alkuvaiheen tympeästä kolmiodraamasta lähdettiinkin eri suuntaan, jolloin elokuvakin parani selvästi. Kelpo siirtomaadraama. ½
Starship Troopers - Troopes on yleensä ollut mieleinen elokuva, mutta nyt en vaan päässyt yli Denise Richardsin vastenmielisestä naamasta. Ötökkäkohtaukset silti oli yhä edelleen hauskoja ja överiksi vedetyt armeija-kliseet olivat hauskoja. Twilight Zone: The Movie - Epätasainen episodielokuva tutun tv-sarjan hengessä. Spielbergin makeileva "ikuinen nuoruus" tarina oli heikointa antia, kun taas koko elokuvan aloittava "rasisti oppii tavoille" oli parasta. Ace in the Hole - Billy Wilder ohjaa ja kertoo tarinana lehtimiehestä joka olosuhteiden pakosta eksyy pikku kaupunkiin lehtimieheksi. Kaukana poissa on mennyt glooria, joten nyt vain odotellaan tarinaa joka veisi takaisin huipulle. Mahdollisuus juttuun tulee kun onneton mies juuttuu luolaan. Opettavainen tarina moraalista ja seuraamuksista .. kai tätä voisi sanoa myös saarnaavaksi. Kuitenkin sen verran mukavasti rullasi että ei nyt nyrpistetä nenää tuolla Soo Soo-sormelle.
Sin City: Katsoin ensimmäistä kertaa tupla-DVD:ltä löytyvät pidennetyt versiot tarinoista. Normaalin version katsomisesta niin paljon aikaa etten muista kuinka erosivat, mutta hyvähän tämä näinkin oli. 4/5 Leon (director's cut): Tämä taitaa olla yksi niistä leffoista. joissa ohjaajan versio pieksee teatteriversion vähintään 6-0. Kaikin puolin toimivampi kuin amerikkalaisen koeyleisön mieliksi raiskattu lyhennelmä. Hyvästä leffasta tuli erinomainen. 4½/5
Janghwa, Hongryeon (2003) Uskomattoman hienoa psykologista draamakauhua, jonka jokaisella kohtauksella ja minuutilla oli jokin merkitys. Monimutkaisen ja koskettavan tarinan ymmärtäminen vaatii pari uusintakatselua tai foorumien selailua. Parhaita elokuvia pitkään aikaan! Chung Hing sam lam (1994) Kaksi toisiinsa hieman liittyvää tarinaa sisältävä kaunis elokuva rakkaudesta. Eräs elokuvan hahmoista on varmasti ollut inspiraationa loistavalle Amelielle. Aasialaiset elokuvat rokrok, täytyy etsiä lisää helmiä...
Harmikseni luin kirjan ennen leffaa. Tai siis leffa tuntui vähän ööh huonolta kirjan jälkeen. Toisaalta kirja olisi voinut menettää osan hyvyydestään (mikä oli parhautta) jos olisin katsonut leffan ensin. (kävi näin nimittäin ekan osan kohdalla) Mutta leffassa oli turhaan muutettu kirjan tapahtumia, tuntui että tekijöillä oli koko ajan kiire saada suoraviivaistettua ja oikoa kirjan tarinaa. Ehdottomasti huonompi siis kuin eka osa... 2½/5
Tällekin elokuvalle olisi ollut oma threadi elokuvapuolella. Sinne vaan rohkeasti kommentit elokuvien omiin threadeihin, että pysyy tuokin puoli aktiivisena (jota se kyllä onkin viimeaikoina ilahduttavasti ollut).
Outlander Ihan kohtalainen toimintapätkä viikinkimiljöössä. Jim Caviezel huitelee tehosteita ja Sophia Myles vastaa miestenruoasta, muuten melko rujoa menoa tarjoaa...2,5/5 Shinjuku Incident Onpa mukava nähdä Jackie Chan hieman vakavammassa toimintajännärissä, joka kertoo laittomista kiinalaismaahanmuuttajista. Tavallista tyylikkäämmin toteutettu ja ei hosuttu leffan edetessä liikaa. 3,5/5