Charlie Bartlett Halusin katsoa tämän lähinnä parin näyttelijän, erityisesti Downey juniorin, takia. Leffa oli kumminkin yllättävän toimiva kokonaisuus joskin ehkä liikaakin oli yritetty mahduttaa reiluun puoleentoista tuntiin ja loppu oli ehkä vähän hätäinen. Tässä oltaisiin voitu mennä vielä syvemmälle pariin leffassa käytyyn aiheeseen, mutta ilmeisesti haluttiin tehdä enemmän hauska kuin, mitä tuosta olisi ehkä tullut, joten vaikeiden aiheiden käsittely oli pintapuolista. Anton Yelchin pääosassa oli oikein mainio, pääsi irroittelemaan hieman. Dennings oli kanssa hyvä. Downey oli mukava nähdä ns. vakavassa roolissa, kun monesti hän esittää sitä hyväntahtoista vekkulia. Downeyn hahmon alkoholiongelmaa olisi voinut hieman enemmän käsitellä, koska Downey entisenä huumehörhönä olisi voinut tuoda varmasti paljon enemmän valkokankaalle kuin mitä nyt nähtiin. No ehkä joskus toiste sitten. 2,25/5 Mukiinmenevä nuorisoleffa, jättää hieman toivomisen varaa, mutta kyllä tämän katsoi ihan mielellään kertaalleen.
Sister Street Fighter Sister Street Fighter: Hanging By a Thread The Return of the Sister Street Fighter Sister Street Fighter: Fifth Level Fist 70-luvulla Sonny Chiban Street Fighter -elokuvien spinoffiksi väsätty Sister-sarja yllätti nousemalla Chiban trilogiaa paremmaksi kokonaisuudeksi! OK, kyllähän tämä paljolti guilty pleasure-osastolle menee, mutta jo yksi Sisko-osa jyrää omalla kohdallani viihdyttävyydellään monta ns. oikeasti hyvää elokuvaa yhteenlaskettuna yli! Huippusöpö Etsuko Shihomi on silkkaa mahtavuutta pääosassa. Vielä teini-ikäinen kaunotar ei tarvinnut stuntnaisia lainkaan ja käsittelee pahoja tyyppejä elokuvissa yhtä "hellästi" kuin Chiban filmit nähneet voivat aavistella... kerrassaan vastustamaton yhdistelmä, vähän samaan tyyliin kuin jonkun Hit-Girlin tapauksessa. :love: Sonny Chiba itsekin on mukana ensimmäisessä elokuvassa, ja Shihomikin oli vastaavasti ensimmäisessä Street Fighterissa pikkuroolissa. Enter The Dragonia kopioidaan huoletta ja sama kaappausjuoni toistuu aina uudestaan, mutta... niin, joko mainitsin sanat guilty pleasure? Rakastan näitä elokuvia, mutta viimeinen osa on selkeästi nelikon heikoin tekele. Shihomi ei enää esitä samaa hahmoa kuin muissa elokuvissa, ja pääsee tappelemaankin huomattavasti aiempaa vähemmän. Vaikka Fifth Level Fistkin Sister-nimellä kulkee, niin en tätä täysin enää allekirjoittaisi. Samassa boksissa tämäkin kuitenkin tuli, joten hyvin kelpaa.
Hirokin Nimestään huolimatta leffa ei ole mikään aasialaispätkä, vaan jonkinsortin scifileffa, joka on varastanut ideansa tähtien sodasta, dyyneistä, john carterista, stargatesta yms. Lopputulos on kuitenkin kasa haisevaa paskaa ja on vahinko, että kaverini sattui tästä leffasta maksamaan. Warettamiseen ei pidä kannustaa, mutta tällaisesta rahan pyytäminen tuntuu rikolliselta. Leffassa ei ole mitään hyvää. Ei kerta kaikkiaan mitään, joka voisi tehdä siitä edes etäisesti viihdyttävän. :sick:
Muistutetaanpas jälleen kerran, että jos elokuvasta löytyy oma viestiketjunsa Elokuvat-alafoorumilta, niin kommentit mieluummin sinne.
Rooma - avoin kaupunki (Roma, città aperta) Natsit kiusaavat Roomaa, vastarintaliike vastustaa. Neorealismin klassikko on maineensa ansainnut, nostettakoot nyt erityismaininnan arvoiseksi vaikkapa Aldo Fabrizin rooli vastarintaa tukevana pappina. + Night at the museum - yö museossa Museon hahmot heräävät öisin eloon. Kohelluskomedia tarjoaa harmitonta hupia, toimintamokellus ei ärsytä aivan tavanomaiseen tapaan. Sucker Free City San Franciscon eri alueilta kotoisin olevien valkoisen, mustan ja kiinalaistaustaisen kuviot kohtaavat. Spike Lee ollut viime vuodet jotenkin alamaissa, mutta tv:lle on sentään valmistunut varsin paljon ns. perinteistä Lee-elokuvaa muistuttavat teos. Rikoskuviot käyvät kohtalokkaiksi ja eri ihonvärit vääntävät keskenään, ripaus leemäistä tyylittelyä vielä päälle, niin lopputulos on ihan katsomiskelpoinen. + Kunnian mies (A Man for All Seasons) Thomas Moren tie kansansuosikista maanpetturiksi. Elokuvan tapahtumat historian lisäksi tuttuja myös raflaavammin esitettyinä Tudors-sarjasta. Erinomaisia roolisuorituksia, mutta paikoin laahaavaa kerrontaa. + Kerran vielä, Harvey (Last Change Harvey) Kypsää rakkautta Lontoossa. Dustin Hoffmanilla vähän sama ongelma kuin De Nirolla ja Pacinolla, viime vuosina hyvät roolit ovat olleet kovin harvassa. Pienessä draamassa Hoffman pääsee sentään vaihteeksi loistamaan perheestään ja työstään syrjään joutuneena Harveynä. ½ The Rocketeer Pilotti löytää natsien tavoitteleman rakettirepun. Valmistuessaan vanhojen hyvien aikojen seikkailuja mukaillut elokuva on jo itsessäänkin vanhojen hyvien aikojen seikkailu. Vauhdikasta ja hauskaa menoa. ½ Houkuttelevat huulet (Will Success Spoil Rock Hunter?) Mainostoimisto on pulassa ja samalla myös mainosmiehen duuni uhattuna. Humoristinen aikalaiskuvaus Mad Men -meiningistä on kaikessa metakikkailussaan paikoin aivan riemastuttava. Ohjaaja Tashlinin Looney Tunes- ja Marx-tausta on helposti havaittavissa, Jayne Mansfield bimboilee kaikista bimboiten.
Tämä muuten paransi selvästi siitä, millaiset muistikuvat oli jäänyt. En kovin ihmeellisenä pitänyt silloin aikoinaan, mutta nyt oli yllättävän mainio viihdepläjäys. Tyrmäävän upeasta Jennifer Connellysta vielä ylimääräinen plussa ja kuolaava hymiö tähän!
The Wizards of Mars AKA Horrors of the Red Planet (1965) DVD Valmistumisajankohtaansakin nähden kömpelöillä erikoisefekteillä kuorrutettu "tieteiselokuva" miehitetyn Mars-lennon jäsenistä jotka haaksirikkoutuvat punaiselle planeetalle. Loputtomalta tuntuvan haahuilun tuloksena astronautit kohtaavat kadonneen sivilisaation rauniot. Mukaan on saatu John Carradine latelemaan kosmisia viisauksia 1/3 ajaksi koko elokuvan kestosta. Huonoutta, mutta silti jokin näissä vanhoissa scifeissä viehättää.
Netflixistä John Carter, sai aikanaan murskaavat arvostelut ja jäi katsomatta. Toki hieman kökkö paikoittain, mutta kokonaisuutena ihan katsottava pätkä. 3½/5
Muistutetaanpas jälleen kerran, että jos elokuvasta löytyy oma viestiketjunsa Elokuvat-alafoorumilta, niin kommentit mieluummin sinne.
The Treasure of the Amazon (1985) DVD Italialaisten viidakkohurmeilujen jälkimainingeissa surffaava seikkailuelokuva ahneuden sokaisemista timantinmetsästäjistä. Nallekarhumainen Stuart Whitman harmaalla alueella operoivana hyviksenä, sekä Donald Pleasence ilkeänä natsina. Ihan mukavasti gorea, mm. suoraan Lucio Fulcin "The Beyond"-elokuvasta kopioitu kohtaus jossa hämähäkit repivät avuttomana makaavan uhrin naamaa, tässä asialla olivat vaihteeksi ravut saksineen. Tissejäkin nähdään, joten varsin kelvollinen viidakkoseikkailu siis kyseessä.
Stanley Kubrick Collection The Killing Oli kyllä upea elokuva. Ehkä myös omituisin Kubrick, mitä olen nähnyt, ihan vain naraation takia. Tuli vähän puskan takaa, kun en ollut aikaisemmin elokuvaa nähnyt. 4/5 Killer's Kiss Sarjan heikoin elokuva, mutta oikein hyvä Kubrick kuitenkin. Ehkä meni pikkaisen ohi, kun oli samaan aikaan muita hommia kanssa. 3/5 Paths Of Glory Aivan uskomaton mesteriteos. Harmittamaan oikein rupesi, kun vasta nyt tuli tämä katsottua. Ehdottomasti Kubrickin parhaimmistoa. 5/5
Villin lännen villikissa (Rancho Notorious) Karjankasvattajan morsian surmataan ryöstön yhteydessä ja tästä alkaa kostomatka ilman tietoa syyllisestä. Tunnelmallinen länkkäri on osin tehty lauletun legendan muotoon, mikä toimii ihan kohtuuhyvin. ½ Casting By Dokumenttielokuva roolittajista. Alun hätäisestä selkääntaputtelusta edetään kiinnostavampaan materiaaliin, kun kerrotaan tiettyjen elokuvien roolitusprosesseista sekä roolittajien arvostuksenhausta tekemälleen työlle. Taylor Hackfordista tehdään tarinan roisto. ½ Lastenhoitajan päiväkirja (The Nanny Diaries) Opintonsa valmiiksi saanut päätyy sattumalta snobiperheen lastenhoitajaksi. Kevyttä hömppää, Scarlett Johansson on toki kiva tässäkin roolissaan. ½
Enemies Closer (2013) Peter Hyamsin (Timecop, Operaatio Outland, End of Days) ohjaama ja Jean-Claude Van Dammen tähdittämä täysin yhdentekevä "toiminta"elokuva. Mukana myös todella huonosti näyttelevät Tom Everett Scott/Henry ( elokuvassa Ex-Navy SEAL)ja Orlando Jones/Clay. Ohjaus (joiltakin ne ohjaajan taidot näköjään häviävät vanhentuessa, Barry Levinson/The Bay, Francis Ford Coppola/Twixt ), kuvaus, käsikirjoitus olivat kuin "halvasta" tv-elokuvasta. Ilmeisesti A Sound of Thunder elokuvan TÄYDELLINEN epäonnistuminen pilasi ohjaajan kyvyt? Tässä elokuvassa mikään osa-alue ei toiminut. Damme oli ainoa syy miksi tämän jätteen jaksoi katsoa. 0,5/5 offtopicin: Sound of Thunder elokuvan tuottava yhtiö Franchise Pictures meni konkurssi ja $80 miljoonaa (elokuvan loppuun saattamiseksi) muuttui $30 miljoonaksi. Tästä johtuen effectit ovat mitä ovat. Renny piti ohjata kyseinen elokuva Pierce Brosnanin kanssa, mutta "erimielisyydet" Ray Bradburyn kanssa kuoppasi tämän http://www.mania.com/harlin-fired-from-thunder_article_31514.html . http://abcnews.go.com/Entertainment/story?id=108618 http://www.ign.com/articles/2000/12/19/renny-harlin-and-pierce-brosnan-hear-a-sound-of-thunder
Dead in Tombstone (2013) BD Nätit pojat Danny Trejo sekä entisestäänkin turvonnut kuminaama Mickey Rourke örmyilevät romaniassa kuvatussa, yliluonnollisessa kostowesternissä jossa itse Lucifer (Rourke) antaa jenginsä pettämäksi tulleelle rosvopäällikölle (Trejo) mahdollisuuden kostaa tapetuksi tulemisensa. Melkoisen onnistunut, lutjakkaasti etenevä ja gorepitoinen rykäisy jossa ei ole menty eri osa-alueilla aina siitä missä aita on matalin tai kokonaan kaatunut. Muutamassa toimintakohtauksessa tuli vastaan kuvausteknisesti jopa vaikuttavaa jälkeä (kamerakulmat yhdistettynä Red Epicin terävyyteen). Itä-Euroopassa kuvattujen B- tai pikemminkin C-tuotantojen jatkumossa ihan positiivinen ylläri. Katsomiskokemuksen olisi kruunannut tietysti muutama olut, mutta tuli nyt katsottua kuitenkin kuivin suin.
I Love You, Man Mies on menossa naimisiin ja huomaa, ettei hänellä ole lainkaan miespuolisia ystäviä. Elokuvassa sinänsä ihan sympaattista bromanssivirittelyä ja Jason Segelistä yleensä pidän, niin tälläkin kertaa. Kepeää menoa. Ted-tyyliin tässäkin nostettiin menneiden aikojen b-julkkista esiin omana itsenään, nyt oli Lou Ferrignon vuoro. + Jäähyväiset presidentille Kaljupää tarjoilija suunnittelee presidentin murhaamista. Kassila ohjaa hyvin tällaista vauhdikkaampaakin trilleriä. Aikakauden suomielokuvatyyli ei aina ole vanhentunut aivan kauniisti (tiettyjen hahmojen suuhun ei kirjakieli sovi), mutta tahattomalla huumorillaankin hyvä ja genressään harvinainen kotimainen elokuva. ½
Stories of Lost Souls (2005) BD Omituisia lyhäreitä sisältävä episodielokuva. Useimmista ei löytynyt parhaalla tahdollakaan mitään tolkkua, pari sentään sai aikaan viiston hymyn. Esimerkiksi Cate Blanchett oli hyvä tyttärenä joka naljailee äitinsä mielenterveysongelmille, mutta päätyy lopulta itse sekavassa mielentilassa puhumaan kissalle, vatkaamaan perunamuussikattilaa ja roiskimaan sapuskat pitkin lattioita (Bangers (1999)). Paras tarina oli kuitenkin New Year's Eve (2002). Take Onen reiskan kuvanlaatu on jotain aivan käsittämätöntä kuraa kaltaiselleni puusilmällekin. HuhHuh.:hitme:
Alaston kaupunki (The Naked City) Nainen murhataan, syyllistä etsitään. Kerronnaltaan elokuvaa on pidetty tv:n poliisisarjojen edeltäjänä. Hahmovetoisuuden sijaan itse selvitysprosessi on etualalla. Mukana on paljon kivaa kuvaa New Yorkista, tuottajan kertojaääni hieman häiritsee, varsinkin alun katsojaa aliarvioiva selittely. Ratkaisu vaikuttaa studion vaatimukselta uudenlaisen formaatin pelossa. ½ Footnote (Hearat Shulayim) Talmudintutkija on jäänyt urallaan ilman arvostusta, kevyempää tutkimusta suorittava poika sen sijaan kerää kunniaa osakseen. Elokuvan huumorista tulee vahvasti mieleen Coenin veljesten mainio A Serious Man. Samanlaisissa juutalaisen velvoitteen ja kärsimyksen linjoissa tässä liikutaan. ½ In the Electric Mist Suolta löytyy naisen ruumis, myöhemmin kahlehdittu luurankokin. Tämä tarjoaa juurevaa New Orleans -menoa ja Tommy Lee Jones on mies paikallaan tällaisissa poliisirooleissa. Vähän hajanaiseksi haahuiluksi elokuva kuitenkin jää. Rakkautta Detroitissa (The Giant Mechanical Man) Kadunvarsimiimikko ja työttömäksi jäänyt tuuraaja kamppailevat tahoillaan elämän velvoitteiden kanssa. Elokuva on niin malliesimerkki jenkki-indiestä kaikkine kuvakulmineen ja musiikkeineen, että se aiheuttaa jo tahatonta huumoria. Siitäkin huolimatta viihdyttävä suhdevääntö monella tv:stä tutulla naamalla. ½
The Wackness Koulu päättyy ja poika viettää kesäänsä New Yorkissa pilveä diilaten ja psykiatrinsa kanssa hengaillen. Kepeä hengailuelokuva tämä onkin asiaan sopivalla 90-luvun alkupuolen rap-valikoimalla höystettynä. Ben Kingsleyltä hyvä roolisuoritus tälläkin kertaa, pääroolin Josh Peck on vähän pliisu ilmestys. Batman Se oikea Batman-elokuva. Kömpelyydet on helppo antaa anteeksi kiitos älyvapaan huumorin. Pommille sopivan paikan etsiminen on komediakultaa. +