Jayne Mansfield's Car Miellyttävän "nyrjähtänyt" henkilögalleria. Alkuun sitä vähän ihmettelee, miksi tällaisia tehdään, mutta rautainen näyttelijäkaarti pelastaa. 3,5/5 T: Vesku
Space Battleship Yamato (2010) BD Ihmiskunnan viimeinen toivo, taisteluristeilijä Yamato lähtee humanoidien hyökkäyksessä saastuneesta maasta etsimään säteilyn neutralisoivaa artefaktia planeetta Iskanderilta joka sijaitsee Linnunradan seuralaisgalaksissa, suuressa Magellanin pilvessä. Ilkeä Gamilas-rotu kuitenkin seuraa perässä ja lopullinen taisto on edessä. Visuaalisesti loisteliasta settiä A-luokan tehosteilla ja näyttelypuolella meno luonnollisesti pakottamattoman innostunutta kuten aasialaisissa leffoissa yleensäkin.
Produced by George Martin Hyvä dokumentti Martinista. Moneen otteeseen jo tutuksi tulleeseen Beatles-vaiheeseen ei keskitetty liikoja, vaan tilaa saivat myös vanhat komedia- ja viihdelevytykset. Suurimman osan ajasta äänessä oli Martin itse, intiimi tunnelma kumpusi mm. sohvakeskusteluista oman pojan kanssa. Kauppamatkustajan kuolema (Death of a Salesman) Hyvät näyttelijät ja klassinen näytelmä, mutta näytelmän siirtäminen elokuvamuotoon suoraan näytelmän keinoja hyödyntäen on usein ongelmallista. Teatterin lavalla tämä olisi varmasti ollut hieno kokemus, elokuvana valitettavasti lipsui pitkästyttävän puolelle. ½ Lontoo, uusi Babylon (London - The Modern Babylon) Reilut 100 vuotta kattava dokumentti Lontoosta. Haastateltavat olivat hyviä, tapahtumat liikkuivat ehkä turhankin paljon mellakasta toiseen. ½
Tom Horn Tosipohjainen tarina vanhan ajan lännensankarista, joka pestataan hankkiutumaan karjavarkaista eroon. Steve McQueen on pääroolissa sopivan nuhjaantuneen ja väsyneen oloinen (syöpä taisi olla jo pitkällä). Elokuvassa on outoja leikkauksia ja selviä jälkiäänityksiä, ohjaajan vaihtuminen viiteen otteeseen selittänee tökkimiset. Jimi Hendrix: Hear My Train a Comin' Asiallinen kertaus Hendrixin elämästä ja urasta, tosin parempiakin dokumenttielokuvia aiheesta on näkynyt.
Shocker(1989) Wes Cravenin ohjaama, ohjaaja/näyttelijä Peter Bergin tähdittämä sarjamurhaaja/yliluonollinen kauhuelokuva. Hiukan parempi kuin samana vuonna ilmestynyt The Horror Show (House III) ja huonompi kuin "samanlaista" aihetta käsittelevä Denzel Washingtonin tähdittämä Fallen/Kadotettu (1998). Elokuvan alku lupailee ”paljon”, mutta lopun tv-sekoilu pudottaa elokuvan pisteitä. Nuorempana jopa pidin tästä. Kyllähän tämän vieläkin katsoi. Elokuva tarjoili sopivasti verta/väkivaltaa, mikä on tämän tyyppisen elokuvan elinehto (vaikkakin MPAA vaati useita lyhyitä leikkauksia, komenttiraidan mukaan). Elokuvassa jopa lapset eivät ole turvassa, mikä on sinäänsä harvinaista. Wes Craven ja Universal odottivat tästä uutta sarjaa ala NightMare on Elm Street. Negatiiviset arvostelut ja huono menestys kuoppasivat nämä ajatukset. Shocker 2,5/5
Fanny ja Alexander (Fanny och Alexander) Herraskaisen kulttuuriperheen ympärillä sattuu ja tapahtuu. Hyvää ruotsimeininkiä ja synkkää luterilaisuutta taitavalla, välillä trippailevaksikin yltävällä tavalla kuvattuna. Fanny jää (ainakin elokuvaversiossa) niin sivuun, että mitäköhän edes nimessä tekee. Jeanne d'Arcin kärsimys (La passion de Jeanne d'Arc) Jeania syytetään ja Jean tuomitaan. Elokuva tarjoaa ilmeikkyyden juhlaa, joskaan päähenkilöön ei syntynyt kummoistakaan sidettä, jolloin tunnepuolella vaikutus jäi haaleaksi. ½ Einstein ja Eddington (Einstein and Eddington) Einstein väsää teoriaansa Saksassa, Eddington ottaa tehtäväkseen todistaa Einsteinin olevan oikeassa. Kiinnostavaa tiedehistoriaa, joskin kaavanvääntelyä saisi olla enemmän. David Tennantilta maininnan arvoinen roolisuoritus Eddingtonina. Äidin uhraus (Stella Davis) Duunariperheen tytär avioituu varakkaan miehen kanssa. Alun pyrkyrikuvaus vaihtuu nopeasti joksikin paljon kiinnostavammaksi. Elokuva esittää asiansa vieläpä taitavasti harmaan eri sävyjä (eikä tällä tarkoiteta värien puuttumista) käyttäen, joten kaikin puolin laadukas (melo)draama. +
He tappoivat öisin (The Act of Killing) Vanhat kommunistienlahtaajat pääsevät eläytymään uudelleen kunnian päiviinsä. Voimakasta materiaalia ja harvemminpa voittajapuolen harjoittamia julmuuksia päästään käsittelemään tähän tapaan. Black Power Mixtape Kuvaus vajaasta vuosikymmenestä Yhdysvalloissa Black Power -liikeen näkökulmasta. Aikalaismateriaali toimii, joskin kokonaisuus jää vähän pliisunlaiseksi. Yli esteiden (National Velvet) Pikkutyttö saa hevosen ja haluaa tästä estelaukkakilpailun voittajan. Sympaattinen hevosteluelokuva osaa herkutella pikkukyläidyllillään. Hahmotkin pääosin mainioita, mitä nyt Elizabeth Taylorin esittämän tytön omalaatuisuus menee jo hitusen yli. ½
Pariah Tyttö salaa perheeltään lesbouttaan, hankalaa on teinin elämä. Urbaani nuoren identiteetinetsintädraama, johon ei sen suurempia käänteitä kaipaakaan. ½ Postimies soittaa aina kahdesti (The Postman Always Rings Twice) Apupoika sotkeutuu tienvarsikahvilanpitäjän vaimoon, harmia seuraa. 80-luvun versiolla vähän samat heikkoudet kuin varhaisemmallakin, loppua kohden tarina ei enää pysy aivan kasassa. Nicholsonilta kyllä jälleen kerran hyvää työtä. ½
Sin-se-gae. Lähes virheetön elokuva. Ihan häkeltyi katsellessa. Jos jotain negatiivista yrittää etsiä, niin onhan tässä vähän samaa kuin Mou gaan dou:ssa.
[URL="http://www.imdb.com/title/tt2724064/]Sharknado[/URL] Vaikka kuinka yritän, en löydä tästä mitään hyvää. Kannattaa katsoa vain, jos haluaa nähdä elokuvan, jossa aivan kaikki on perseellään. 0/5 [URL="http://www.imdb.com/title/tt2465238/]LEGO Batman: The Movie - DC Super Heroes Unite[/URL] Ihan mukiinmenevä animaatio. Tästä ei oikein ottanut selvää, oliko tehty lapsille vai aikuisille. Plussaa parista ihan suht' hauskasta kohdasta ja muutamasta Tim Burtonmaisesta kohtauksesta. Robin oli ihan helvetin ärsyttävä. 2½/5
Tämä menee pakosti vähän tuonne "what did you expect" -osastolle.. Eikös se ole ihan yleisessä tiedossa, että kaikki The Asylumin leffa ovat tietoisesti/tarkoituksella tehtynä ihan silkkaa jöötiä.. Ko. pulju tehtailee minibudjetilla paskaleffoja juuri niille harrastajille, jotka haluavat tarkoituksella nähdä elokuvia, jossa aivan kaikki on perseellään.
Mies toisesta maailmasta (The Man Who Fell to Earth) Bowie tipahtaa maahan ja pistää bisnekset pystyyn pelastaakseen kotimaailmansa. Kunnon trippailua ja vähän sanomaakin mukana. Don't Stop Believin': Everyman's Journey Journey löytää uudeksi laulajakseen filippiiniläisen YouTubesta. Kiinnostava tarina, mutta vähän löysällä otteella kerrottuna. Blood Simple Baarinpitäjä kyllästyy vaimonsa petollisuuteen, harmeja seuraa. Coenit ovat olleet hyvässä terässä jo debyytissään. Käänteet onnistuvat yllättämään useampaankin otteeseen.
Big Star: Nothing Can Hurt Me Kelpo dokkari kiinnostavasta bändistä. ½ Faaraoitten maa (Land of the Pharaohs) Pyramidia kasataan ja kakkosvaimo juonittelee. Komea vanhanajan spektaakkeli, varsinkin rakennuskohtaukset ovat hienoja. Aika rutiiniohjaushan tämä Hawksilta on roolituksenkin ollessa selvää kakkostasoa, mutta oma viehkonsa näissä on. ½
New York, I Love You Romanttissävytteisiä kohtaamisia eri puolilla New Yorkia. Elokuva jatkoi pitkälti Pariisiin sijoittuneen edeltäjänsä linjoilla. Kokonaisuus ei kuitenkaan ollut aivan yhtä onnistunut kuin Pariisi-elokuva, tarinat olivat varsin tasapaksuja ja tunnesisällöltään löyhempiä. - Red Riding 1974: Tappajan jäljillä (Red Riding: In the Year of Our Lord 1974) Nuori journalisti selvittelee pikkutytön murhaa. Elokuvassa oli melkoinen määrä monesta yhteydestä tuttuja osaavia brittinäyttelijöitä, mutta juoni oli kuitenkin vain keskiverron dekkarijakson tasoa. Lopun synkistelyt sortuivat jo tahattoman huvittaviksi.
Kiertelin tuossa toissa päivänä juuri Stadin kirjastoissa, ja kyseinen leffa tuli vastaan ainakin kolmen kirjaston leffahyllyssä. On tullut joskus nähtyä, joten tällä kertaa jäi ajanpuutteen vuoksi hyllyyn. Pariisi-version voisikin etsiä käsiinsä. Valhe. Tositapahtumiin perustuva ja varsin vähäeleinen ja synkkämielinen ranskalaiselokuva. Kertoo miehestä, jonka koko elämä on käytännössä valetta. Lopulta miehen mieli ei enää kestä. Daniel Auteuil, joka on kai totuttu näkemään aika usein komedioissa, on varsin mainio pääroolissa. 4/5 -- Tarkennus. Siis oikeastaan Emmanuel Carrèren romaaniin perustuva elokuva. Mutta siis taustalla tositapahtumat.
Red Riding 1980: Silmukka kiristyy (Red Riding: In the Year of Our Lord 1980) Vuosia on kulunut, mutta samalla paikkakunnalla tapahtuu yhä kauheita. Nyt tapahtumia selvittelemään saapuu ulkopuolinen poliisi. Juoni onnistuu parantamaan esiosastaan, synkistely on jälleen melkoista. ½ A Band Called Death Musta esipunkbändi löydetään uudestaan vuosikymmeniä julkaisemattoman ensilevityksen jälkeen. Bändin tyypit ovat niin mainiota sakkia, että alkuvaiheessa koko juttu tuntuu huijaukselta. Musiikkikin on erinomaista, täysin ansiosta bändi on nostettu laajempaan tietoisuuteen. ½ Pariisin varpunen - Edith Piaf (La môme) Kuvaus rankasta laulajanurasta. Kerronta pomppii melko vapaasti eri aikatasoilla. Ratkaisu toimiikin varsin hyvin, vaikka loppuvaiheen muutamien vuosien edestakaisissa siirtymissä piileekin jo pieni sekoittumisvaaransa. Cotillard eläytyy rooliinsa vahvasti. Elokuvan pituudesta olisi voinut vähän karsia. ½
Kukaan muu ei ole viimeksi katsonut muita kuin Elokuvat-ketjusta löytyviä elokuvia? Bobby Fischer vastaan maailma (Bobby Fischer Against the World) Shakin hullusta nerosta kelvollinen henkilökuva. Agentti 117: Tehtävä Kairossa (OSS 117: Le Caire, nid d'espions) The Artist -porukan tyylitajuinen agenttielokuvaparodia. Typeryyksiä oli annosteltu turhankin kitsaasti, mutta kyllä ne kohdalle satuttuaan onnistuivat sitten huvittamaankin.
Jonestownin (1978) tapahtumat siirretty nykyaikaan ja nämä esitetään dokumentaariseen tyyliin"found footage". Elokuva ei missään tapauksessa ollut huono, mutta mielummin olisin nähnyt elokuvan ilman ns. dokumentaarista tyyliä. Näyttelijät suorituivat ihan ok (erityisesti Gene Jones "isänä") ja miljöö oli toteutettu onnistuneesti. Kuvaus oli rauhallista ja tapahtumista sai selvää. Todelliset tapahtuma Jim Jonesin lahkon Jonestownissa ja muualla suorittamat itsemurhat/murhat, olivat tätä elokuvaa huomattavasti kauheampia. 918 ihmisen hengen vaatineesta tapahtumasta olisi saatu tehtyä huomattavasti "rankempikin" elokuva. The Sacrament 2,5/5
Toihan on siis vaan kokoelma kyseisen pelin välivideoita, ei varsinaisesti mikään "oikea elokuva" edes. Toki siellä on muutama lisätty pätkä seassa ettei sentään ihan totaalisesti katkeile.