Pitää hommata ja katsoa. The Killing (Kubrick?) oli aika turha tekele 3/5, Born To Kill (mikähän tää on suomeks) ei tunnu tutulta mutta The Lady From Shanghaista tykkäsin 4/5.
Jotkut elokuvan yksityskohdista eivät oikein tue tuota tulkintaa. Spoiler Kuten muukalaisen reagointi ruoskan ääneen ja hänen näkemänsä painajainen ruoskimisesta. Veljensä puolesta kostaminen vaikuttaa jälkikäteen keksityltä selitykseltä.
In Hell Eihän tässä ollut järkeä. Tai no, alku lähti ihan hyvin käyntiin mutta asiaan, eli kunnon tappeluihin, ei koskaan päästy. Van Damme ei osannut tapella tässä elokuvassa! Van Damme esittää jotain lakimiestä, jolle oletettavasti sattuu jotain ikävää, ja hänen täytyy kostaa. Tai en muista mitä hän esitti, mutta kyllä silti odotin että Damme jotain potkuja osaa. Mutta ei. Se ottikin vain turpiinsa. Kyllähän se siinä tappelemaan alkaa, mutta vain pari tappelua tulee elokuvan aikana. Jotain syvällistäkin yritetään saada aikaan, mutta elokuvan kestoon nähden aivan liian myöhään. Muutenkin elokuva oli ihan ihmeellinen ja siinä oli yritetty ottaa vaikutteita mm. Shawshank Redemptionista ja American History X:stä. Lisäksi nauratti elokuvan aikana kaikenlaiset 1000 kertaa käytetyt lausunnat, kuten "to survive you must listen to your heart" jne Unity of people can bring down any establishment. Their power was gone. Oli hyvin erilainen Damme -leffa. Jos odottaa perusDammea, saa pettyä pahan kerran (varsinkin takakansi huijaa aika pahasti). 2/5
Viikonloppuna tuli katseltua useampi elokuva (taas kerran). Päällimmäisenä mieleen jäivät: Kingdom Of Heaven Elokuvalle oli ladattu aika paljon odotuksia johtuen siitä, että tykkään eeppisistä elokuvista tyyliin Gladiator ja Braveheart. Odotuksia lisäsi Ohjaajana Ridley Scott ja suomen oman pojan Jouko Aholan mukana olo . Odotukset olivat siis korkealla, joten pettymyskin oli suuri. Elokuva oli mielestäni todella hidastempoinen ja kerronnaltaan jotenkin laahaava. Juoni tässä elokuvassa oli unohdettu kokonaan ja juonettomuutta oli yritetty peitellä erilaisilla tehosteilla. Valonpilkahduksen tähän elokuvaan tuovat Liam Neeson ja Edward Norton, jotka vakuuttavat omissa rooleissaan. Pisteet elokuvalle 2½/5. Hostage Bruce Willis, panttivankeja sekä rytinää ja räimettä, kuulostaa tutulta. Hostage on mukava toimintajännäri, jossa Willis esittää kokenutta poliisia. Willis halitsee nämä toimintaroolit, kuin omat taskunsa. Vaikka käsikirjoitus on paikoin hieman ontuva, niin Willis onnistuu tiukalla roolityöllä korvaamaan paljon puutteita. Myös Jonathan Tucker ja Marshall Allman onnistuvat omissa rooleissaan. Elokuvassa on muutama käänne joiden avulla säilytetään katsojan kiinnostus koko elokuvan ajan. Mukavaa viihdettä, pisteitä elokuvalle 3½/5. -KTB-
A Woman of Paris (1923) Charles Chaplinin mykkäfilmi Nainen Pariisissa ei ehkä ole ihan parasta Chapliniä vaikka laadukas elokuva onkin. Alku lupaa surullista tarinaa woman of fatesta. Tarina kuitenkin muuttuu pitkäksi aikaa iloitteluksi ja juhlinnaksi. Vasta lopussa palataan jälleen hieman surullisempaan tunnelmaan. Suurta huumoria tai gagejä elokuvassa ei ole, eikä Chaplin itse esiinny elokuvassa, vaan elokuva on yleisilmeeltään haikea. Pelkkä Chaplinin ohjaus lupailisi enemmän huumoria, mutta tältä osin katsoja tulee pettymään. Kuitenkin suositeltava elokuva Chaplinin tuotannossa. To Kill A Mockingbird (1962) ½ Pulitzer palkitun kirjan pohjalta tehty elokuva. Hyvä tarina, joka etenee lapsen näkökulmasta käsin. Seurataan muutamaa lasta jekkuineen päivineen. Erilaiset tunnetilat - ilot, pelot ym. on osattu kuvata erittäin hyvin. Gregory Peck voitti oscarin pääosanroolista oikeamielisenä lakimiehenä, joka taistelee tasa-arvon puolesta. Elokuva on joissakin kohdin jännittävä ja tarjoaa opetuksen, ja on siltä osin sopivaa katsottava myös lapsille.
The Fog (Usva, 1980) John Carpenterin ohjaama The Fog on mukavasti toteutettu kauhuelokuva, jossa pienen Antonio Bay -nimisen rantakaupungin asukkaat joutuvat sovittamaan esi-isiensä synnit. Kerronta on tiivistä ja kuvaus upeaa. Vaikka tuon ajan tehosteet joskus hieman hymyilyttävät, ovat ne kuitenkin sympaattisia verrattuna nykyiseen cgi-saasteeseen. Kauhugenre ei itseäni niin paljon kiinnosta, mutta The Fog on yksi suosikeistani. ***½
Kill bill vol.2: Eli tämäkin tuli nyt ostettua kun vol.1 näin ja pidin. noh ei tämä kyllä samalle tasolle yltänyt kuten melkein kaikki 2 osat mutta kyllä meno oli mukavaa ja juoni kasautui yhteen mukavasti. itse odotin loppuun kovempaa taistelua mutta hyvä näinkin:thumbsup: /5
Fantastic 4 Elokuvana ei mitenkään ihmeellinen tapaus. Puhtaana viihteenä hoitaa asian ihan mallikkaasti. Jessica Albaa on aina mukava katsella. Alasti. Sitähän ei tosin näe koska Spoiler Sue Storm osaa muuttua näkymättömäksi. Sankarien supervoimista ei valitettavasti saatu kaikkea irti 1h 30min:ssa. Möykyn kohellusta olisi ollut kiva katsella enemmänkin. Hämmentävästi Möykyn painoa ei huomioida läheskään kaikissa kohtauksissa. Ihan kelvollista viihdettä silti. 3,5/5
Orlando (1992) ½ Kaikkea tuubaa sitä maksaville asiakkaille tarjoillaan. Sally Potterilta toinen elokuva kahdesta, jotka olleet paskoja. Ensimmäinen oli Mies joka itki) ) ja nyt Orlando. Jotenkin tälläiset naisenasyntynyt-mieheksiluultu-naiseksipaluu tarinat eivät kosketa. Ei kosketa myöskään se, että päähenkilö oli lopussa 400 vuotta vanha , mutta silti tismalleen samannäköinen kuin alussakin. Joissakin kohdissa taustat olivat hienot, mutta ne oli pilattu tälläisellä kummallisella tarinalla, jonka muuten on kirjaillut Virginia Woolf.
La Haine. Raaka kuvaus Ranskan siirtolaisten arjesta mellakoiden aikana eli kyseessä on tällä hetkellä varsin ajankohtainen elokuva. Upeaa ohjausta Kassovitzilta ja Casselilta huippuluokan roolisuoritus. Myös sivuhenkilöitä näytelleet Hubert Koundé ja Saïd Taghmaoui ansaitsevat kehuja. Mustavalkoisuus toimii tehokkaana tunnelmanluojana. Lievä epätasaisuus tiputtaa elokuvan pisteitä hieman. Silti 4/5.
Taas on tullut aika monta filmiä katseltua... Drakarna över Helsingfors (2001) - Tuli juuri ykköseltä. P-P Petelius oli sitten laitettu vävyn rooliin - ihan fiksu veto, kun ei muutenkaan taida natiivin lailla ruotsia puhua. Suomenruotsalaisetkin osaavat näköjään löytää elämästä sen pimeän puolen tarvittaessa, ja vielä rypeäkin siinä :thumbsup: 3- / 5 Vargtimmen (1968) - Psykologista kauhua Bergmanilta. Pääosissa pariskuntaa näyttelevät Max von Sydow ja Liv Ullmann. Ei mennyt ihan Bergman-suosikkeihin. Ohjaajan taiteellisemmasta päästä (no, kaikkihan ne on). 3 / 5 The Meaning of Life (1983) - Monty Python -ryhmän myöhäisempiä tuotoksia. Ei pärjää porukan parhaille elokuville, mutta silti aika hemmetin hyvä komedia. Varsinkin kun otetaan huomioon, että vuoden -83 jälkeen ei ole montaa hyvää komediaa ilmestynyt. 4- / 5 Witness for the Prosecution (1957) - Billy Wilder -klassikko. Laughton näyttelee kyllä yhden kaikkien aikojen rooleista vanhana asianajajana. Lopputwistiä tuli odotettua melko pitkään, mutta kyllä se sieltä tuli. Parhaita oikeussalidraamoja. 4+ / 5 Ivan Groznyy I (1944) - Eisenstein teki pari äänielokuvaa Iivana Julmasta mykkäelokuvan tapoja noudattaen. Harvasta äänielokuvasta olen löytänyt näin paljon tunteitten ilmaisua pelkästään ilmeillä. Hidastempoisuudestaan huolimatta palkitsee kyllä katsojansa. Ennenkaikkea nannaa silmälle. 4½ / 5 Quatermass and the Pit (1967) - TV:n myöhäisillassa tullutta klassikko-scifiä. Erikoistehosteet olivat tietysti kökköjä, mutta elokuva sai allekirjoittaneen viihtymään television ääressä silmiä ummistamatta. Menee sujuvasti ihan komedianakin. 2½ / 5 Lock, Stock and Two Smoking Barrels (1998) - Guy Ritchien heist-elokuva. Ei yltänyt Snatchin tasolle, mutta älyttömän viihdyttävä elokuva silti. Ritchien elokuvien huumorista tulee Tarantino mieleen. 4 / 5 Tukkijoella (1951) - YLE:n iltapäivän elokuva viime viikolta. Palon Tane on todellakin karismaattinen näyttelijä. "Me tulemme taas" menee tukkikoskielokuvissa ohi tästä meikäläisen listoilla. Kauniita kesämaisemia katsella tässä syksyn pimeydessä. 2½ / 5 L.A. Confidential (1997) - Laitoin tämän uusintakatseluun, kun sattui tulemaan telkkarista. Katsoja todellakin tuntee elävänsä 1950-luvulla Hollywoodissa tätä seuratessaan. Toisella katselukerralla osasi kiinnittää jo huomionsa juonen hienouksiin, kun tiesi elokuvan lopun. Yksi hienoimpia viime vuosien rikoselokuvia. 4+ / 5
Born To Kill on Syntynyt tappamaan suomeksi. ERITTÄIN tummaa noiria. Mukana mm. Killingissä ryöstökoplan jäsentä näytellyt Elisha Cook Jr.
Ei auta. Imdb:sta itsekin tsekkasin, mutta ei tunnu tutulta. Pidän kuitenkin silmät auki ja tsekkaan jos kohdalle sattuu!
Tarantinoa vaihteeksi. Eikä kyllä ihan kärkeen riittänyt, vaikka kovasti yritystä olikin. Voisi jopa sanoa, että ei tunnistaisi QT:n leffaksi, jos ei tietäisi. Leffasta puuttuu se jokin. Musiikit alempaa keskitasoa. Näyttelijät laadukkaita ja hoitavat hommansa hyvin. Kokonaisuutena hyvä perusleffa. Niin sanotusti. 3.5/5
The Door in the Floor eli suomeksi Oven takana.(2005) http://www.imdb.com/title/tt0348593/ Elokuva oli varmaan ihan hyvä, ainakin kanssani katsoneet siitä pitivät. Minua häiritsi se, että raina oli tehty suosikkikirjailijani John Irvingin kirjasta Leski vuoden verran, ja elokuvaan oli käytetty vain kirjan ensimmäinen osa. Ei, ei tästä ole tarkoitusta tehdä LoTR:ia, ja hienosti tuo enimmäinenkin osa toi kirjan perusajatuksen esiin, ja tämä kävi hyvin selville myös extroissa olleesta kirjailijan haastattelusta. Ajatus Spoiler ikuisesta rakkaudesta tuli selväksi, mutta kun leffassa keskitytään kuvaamaan tunnelmaa ja tunteita, juoni jää hyvin heppoiseksi. Sitäpaitsi, kun tarinan tiesi, ei kerronta onnistunut pitämään jännitettä yllä. Silti, ei tämä mikään huono ollut. Luultavasti vain kukaan ei koskaan pysty tekemään minua täysin tyydyttävää filmatisointia yhdestäkään Irvingin kirjasta. Kim Basinger on edelleen kaunis nainen, Elle Fanning oli aivan ihastuttavan suloinen pikkutyttö, Jeff Bridges taitaakin olla oikeasti tsekkaamisen arvoinen näyttelijä, Eddie O'Hare oli mulle uusi tuttavuus, mutta ei huono sellainen. Vaikea sanoa mitä tästä pitäis antaa... No olkoon 3½/5. Jos kysessä ei olisi suosikkikirjailijani tekstiin perustuva elokuva, niin arvosana olisi varmasti ½ enemmän. Englanninkielinen nimi on muuten erittäin hyvä ja kuvaava. Tosin sen huomaa vasta elokuvan lopussa, eli en spoilaa mitään.
Friday Night Lights (2004) Jälleen kertomus pikkukaupungin jenkkifutis tiimistä. Joukkueeseen asetetuista paineista ja niiden kanssa elämisestä. Tuttu ja turvallinen mutta silti toimiva tarina. Näyttelijät suoriutuvat hyvin rooleistaan ja pelikohtaukset olivat taas loistavasti kuvattu. Erityisesti Tim McGraw näytteli roolinsa "vuoden isänä" yllättävän hyvin. 4/5
Jep ainakin ZOMBIE 90:n jälkeen!!:naminami: "Whaat, special forciiiis??" "Yeah, nuclear special forciiis!!"
Makuja on tietenkin monia, mutta itse pidän tätä kyllä parhaana heist-leffana kautta aikojen. Turha tekele ei missään nimessä!
A Night at Noxbury (tai jotain sinne päin) Normaalia huonompi komedia. Sen verran täytyy hehkutusta antaa, että musiikit olivat mitä loistavimmat. Näyttelijät aivan kauheita, juonesta nyt puhumattakaan.. Muutama hauska kohtaus, muutoin kovin ohutta. 2+/5 El Mariachi Rodriguezin ensimmäinen ohjaus, ja täytyy myöntää, että lahjakkuus paistoi läpi, vaikka budjetti oli luokkaa kengännauha. Ehdotonta herkkua on leffan alku, jossa on havaittavissa sujuvaa kerrontaa/ohjausta. Juoni on myöskin melko kiinnostava, mutta ehdotonta miinusta tulee vähemmän kauniista naisista. Suosittelen. 3½/5