Eilen illalla tuli todella pitkästä aikaa katsottua C'era una volta il West / Once Upon a Time in the West. Täytyy kyllä myöntää että edelleen on yksi parhaista länkkäreistä,edellisen kerran katsoin kyseisen pätkän joskus 10 vuotta sitten. Vähän kyllä harmitti kun oli joku törttö saanut levyyn naarmun niin meni 5min. Filmi kun oli kirjaston omaisuutta, muuten hyvä lainaus kun oli oikein tupla levyllä varustettu.
Tuli vihdoin viimein katsottua Q:n eli Tarantinon ohjaamat leffat ja seuraavanlaista tuomiota tuli: Reservoir Dogs Tältä odotin paljon ja paljon se myös tarjosi, mutta kuitenkin aika laimea maku jäi Q:n ekasta. Vasikka paljastuu liian pian ja melko huonolla tavalla. Odotin että leffassa rosmot kiduttavat omiaan, mutta eihän se näin mennyt. Hyvä idea jättää itse röstö näyttämättä, mutta ne muut takaumat eivät oikein toimineet, paitsi Steve Buscemin juoksu. Kyllä tämän toistamiseen katsoo ***½ Pulp Fiction Sitten päästään käsiksi tähän Taran ylivoimaisesti parhaimpaan. Todella mukaansa imevä eikä kyllästytä kuin loppupuolella. Kaikki onnistuu, paitsi ns. Willis osuuden jälkeen alkava viimeinen osio, jossa Samuel Jackson on 'pääroolissa'. Kaiken kaikkiaan ihan turha, vaikka lopussa sidotaankin yhteen leffan alku. Erinomainen leffa, mutta ei ihan täydellinen **** Jackie Brown Pulpin jälkeen odotukset olivat tämän suhteen kovat, mutta voi voi kuinka huonoksi leffaksi tämä paljastui. Tässä ei toimi mikään muu kuin Pam Grieri ja pari Sampan repliikkiä. Turha tekele, jota ei toistamiseen jaksa katsoa. Pam Grierille yksi tähti * Kill Bill vol.1 Jaaha, tämä oli taas sellainen leffa mistä minä en pitänyt laisinkaan. Juonihan tässä on erittäin huono ja hounoutta lisää tämä elokuvamaisuus. Veri lentää, miljoona ruumista tulee.. Ei kiva. Tämä on vähän kuin Natural Born Killers: Liikaa kikkailua, liikaa väkivaltaa. Homman olisi voinut tehdä paremminkin, kuten Rennyn Long Kiss Goodnight, jossa vähän jotain samaa kuin tässä tekeleessä (Rennynkin leffa kyllä vain **arvoinen). ** Vol. 2 Turhaa jatkoa, vaikka alku onkin parasta mitä kumpikaan näistä Billeistä tarjoaa (eli se hääkohtaus). Karu totuus on se, ettei tämä jaksa enää viihdyttää ja minulta katselu keskeytyi noin 1,20h katselun jälkeen. Sen verran oli tylsää. Loppuun asti mentiin kyllä, mutta eipä yllättänyt. Huonompi kuin vol.1 Ja näissäkö koeteltiin Taran ohjaajankykyjä? Varmasti kuka tahansa toinen ohjaaja olisi pystynyt samaan. [/b] * Ja onko Tarantino mestariohjaaja: Ei. yksi mestariteos, yksi hyvä, kolme täyttä kuraa.
Samoilla linjoilla ollaan. Tyylikäs leffa ja mainiota, että edellisten elokuvien esittäjät pääsivät mukaan tähän päätökseen. Oli hyvä bongailla heitä elokuvan edetessä ja yrittää muistella mitähän osaa tuokin näytteli esim. ekassa elokuvassa. Myös pääosan esittäjä osasi olla roolissaan tyly ja kylmä. Sitten vain odottelemaan Parkin tulevaa sci-fi elokuvaa jossain vaiheessa.
The cave ja The descent Nämä elokuvat ovat kuin takavuosien Deep impact ja Armageddon. Molenmat kertovat samasta aiheesta mutta eri tyylillä. Tällä kertaa aihe on luolakiipeily/sukeltaminen, sekä luolissa väijyvä tuntematon uhka. Alla juoni paljastuksia, joten omalla vastuulla eteenpäin Spoiler The cave lähestyy aihetta action/kauhu elokuvan tyyliin. Ryhmä luolasukeltajia pyydetään tutkimaan romaniasta löydettyä entuudestaan tuntamatonta luolaverkostoa jonka sisällä väijyy lauma esihistoriallisen loisen muokkaamia hirviöitä. Toimintaa riittää eikä elokuva ole varsinaisesti kovin pelottava. Elokuvan hirviöitä näytetään varsin paljon ja ihmisiä luonnollisesti kuolee, mutta filmi ei mässäile verellä. Elokuva on suoraviivainen eikä tarjoa juurikaan yllättäviä käänteitä. The Descent lähestyy aihetta vakavammalla kauhu tyylillä. Tässä filmissä ryhmä lomalla olevia naisia lähtee luolakiipeilemään entuudestaan tuntemattomaan luolaan amerikan kalliovuorilla. Kun asiat alkavat mennä pieleen ryhmä huomaa olevansa luolastossa lauman esihistoriallisien ali-ihmisten kanssa. Tässä filmissä verta ja pelottavia kohtauksia riittää. Tätä voi jo kutsua kauhu filmiksi. Elokuva tarjoaa myös mukavia juonen käänteitä, toisin kuin tasapaksu The cave. Molenmat elokuvat ovat mielestäni hyvän näköisiä ja kuuloisia. Eikä minulle jäänyt kummastakaan pahaa sanottavaa. Ainut miinus The descentille tulee alun hitaasta etenemisestä. Lisätään vielä että pidän tämän tyyppisistä elokuvista joten pisteet sitä myötäillen The cave 3/5 The descent 4/5
Saanen kysyä, että mikä tuossa sitten niin pelottavaa oli? Minusta elokuva menettää kaiken potenttiaalinsa, jota sitäkään ei ollut paljoakaan, heti kun tekijät päättivät näyttää nämä Spoiler esihistorialliset ali-ihmiset . Ei varmaan tekijöille oltu muistutettu, että se pelottaa enemmän mitä ei näytetä kuin se, mikä lopulta näytetään. Alku oli minusta ihan lupaava, mutta liian pikainen paljastus valuttaa tämän tekeleen samaan mutakasaan kuin monet muut kauhuelokuvat.
Bensaa suonissa (1970) Risto Jarvan rälläyselokuva. Ei mitenkään erikoinen, mukavaa katseltavaa ilman sen suurempia ajatteluja. Mukana oli paljon b/w kuvamateriaalia oikeista ralleista, mikä tuntui hieman typerältä, vaikkakin teki elokuvasta enemmän dokumentin kaltaisen. Perus kolmiorakkaustarina oli muuten juonena, joka pelasi ok. Jäniksen vuosi (1977) ½ Myöskin Risto Jarvan teoksia. Paikoittain erittäin pitkältä tuntuvia jaksoja. Paljon luontokuvasta ja sanatonta viestintää. Hupaisia kohtauksia. Sopiva maikkarin sunnuntai iltapäivän leffaksi (on muuten tullut telkkarista jo liian monta kertaa). Kannattaa katsoa, jos haluaa nähdä rauhallisen perhe-elokuvan. Pidä huivista kiinni, Tatjana (1994) ½ Kaurismäen minimalistinen maailma ja Pellonpään tavallinen rooli toimivat hyvin. Pikkasen alle tunnin mittainen leffa, jonka tarina olisi voinut olla laajempi tai tarkemmin kerrottu. Ei parasta Kaurismäkeä, mutta kuitenkin hyvä leffa, kannattaa katsoa.
Natural City. Korealainen Sci-Fi leffa, jonkinmoinen Matrixin ja Blade Runnerin yhdistelmä. Mielenkiintoisen näköisiä maisemia, pukuja ja roolihenkilöitä mutta juoni (oliko semmoista) ei minulle oikein avautunut. Yleensäkin korealaisleffojen kanssa minulla on semmoinen ongelma etten oikein pysty hahmottamaan tarinan kuljetusta. Nytkin teki mieli muutamaan kertaan jättää homma kesken mutta tulipa kumminkin katsottua läpi. Taidan jatkossa jättää korealaifilmit suosiolla väliin. Mutta hyviä ne varmaan on niiden mielestä jotka niistä tykkää.
Taitaa olla ihan henkilöstä kiinni tuo pelottaminen? Ja eikö noista kahdesta tuo descent ole pelottavampi? Ainakin roimasti synkempi?
No Way Out (1987) - Kevin Costnerin läpimurtotrilleri. Uusintaversio klassikko-noirista The Big Clock (en ole nähnyt). Costner esittämä nuori upseeri taistelee tuulimyllyjä (puolustusministeri) vastaan murhan tutkinnassa. Jännitystä riittää, ja myös vauhtia. 3 / 5 The Sound of Music (1965) - Kakarana ei vielä tajunnut tämän elokuvan hienoutta, mutta Maikkarin näytäntö (olkoonkin cropattu kuva) kyllä paljasti tämän elokuvan hienouden. Julie Andrewsissa on jotakin taianomaista säteilyvoimaa - hän näyttää ruudulla suorastaan kylvävän iloa ympärilleen. Musiikkihan on loistavaa ja jää soimaan päähän pitkäksi aikaa. Spoiler Loppu tuo mieleen Renoir'n Suuren illuusion. Samanlainen uutta toivoa sisältävä kohtaus. 4½ / 5 Kiss of Death (1947) - Hieno noir Henry Hathawaylta. Victor Mature näyttelee vanhaa vankilakundia Nick Biancoa, mutta shown varastaa Richard Widmark lieromaisena Tom Udona. Varmaan yksi hienoimmista paskiaisista mitä valkokankaalla on nähty. Tämän takia minä rakastan tätä genreä. Mies istumassa varjoisessa keittiössä odottamassa mahdollista perheen tappajaa. Kuusikymmentä vuotta vanha elokuvakin voi jännittää todella. 4 / 5 The Petrified Forest (1936) - Toinen klassinen rikoselokuva. Duke Mantee (Bogart) ja jengi pysähtyvät pakomatkalla, keskellä hiekkamyrskyä, arizonalaiselle huoltoasemalle ja pitävät porukkaa vankinaan. Hienointa tässä elokuvassa on dialogi, mm. Bogartin ja Leslie Howardin (esittää hienosti itseään etsivää kirjailijaa) välinen tiukka sanailu. Ehkä paras hahmo on vanha äijä Maple, joka huvittaa katsojaa mustalla huumorillaan. 4 / 5 Shane (1953) - Yhtä hyvä länkkäri kuin osasin odottaakin. Alan Ladd ei esitä pääroolissa mitään mullistavaa, mutta vie roolinsa ihan taidokkaasti läpi. Shane on selvästi hyvän puolella, joten katsojalle ei jätetä arvuuttelemisen varaa tämän ajatusmaailmasta (huolimatta siitä, että hänen taustaansa ei kerrota). Kulkijan maailmaan kuuluu tunnuslause "There's no living with a killing" eli aina on jatkettava matkaa. Musiikit ovat hienot. 4 / 5 Vera Cruz (1954) - Western tämäkin. Pääosissa meksikolaisen kullan perässä ovat Burt Lancaster ja Gary Cooper. Sivuosissa vilahtaa muutamaan otteeseen mm. Charles Bronson. Maisemat vaihtuvat nopeasti, ja miehiäkin laitetaan kylmäksi ihan kiitettävästi. Viihdyttävä western, vaikkakaan ei yllä elämää suuremmalle tasolle (kuten Shane). Huumori on osuvaa. 3- / 5 How Green Was My Valley (1941) - Tämän olen halunnut nähdä jo pitkään. Minulla oli jostain syystä mielikuva, että Ford olisi sijoittanut tämän Irlantiin, mutta paikkana olikin walesilainen kaivosyhteisö. Elokuva on kaunis kuin mikä. Maisemat ovat lähes yhtä nättejä kuin Maureen O'Hara. Roddy McDowall tekee koskettavan roolin näytellessään nuorta Huw'ta, joka on myös tarinan kertoja (myöhemmän ajan näkökulmasta). Erittäin lämmin elokuva walesilaisista ihmisistä ja heidän taistelustaan toimeentulon eteen. 4½ / 5
Dead Poets Society Jokin tässä leffassa viehättää minua. Tarina on kylläkin surullinen ja tippahan tässä linssiin tuli. Tarinasta ei puutu mitään ja elokuva on ehdottomasti suosikieni joukussa 5/5 Little Nicky Hirveää. Ei iske sitten alkuunkaan. Elokuvan pitäisi olla komedia, muttei ainakaan saanut minun suupieliäni hymyyn kertaakaan. Ainoa mitä elokuva sai minussa aikaaan oli ällötys* 1+/5 The Green Mile Kerrassaan hieno elokuva. Hanks teki hienon suorituksen roolissaan. Elokuvassa oli hieno tarina ja kaiho. Millainenhan tämä on kirjana, siitä voisi joskus ottaa selvää. 4½/5
Kaksi hyvää ja yksi huono elokuva Gone In 60 Seconds Juu monet varmaan arvaavat että tämä on se huono elokuva . Jep. Hienoja autoja ja vauhdikkaita takaa-ajoja, eihän sitä oikein muuta tarvitakaan. Tai siis, jos ne takaa-ajot edes olisivat vauhdikkaita. 1½/5 I just stole fifty cars in one night! I'm a little tired, little *wired*, and I think I deserve a little appreciation! Land Of The Dead Romero on tehnyt sen taas. Todella hyvä jatko-osa Trilogy of the Deadiin. Henkilöhahmojen jäädessä ohuiksi tarinaa kuljetetaan eteenpäin mainioiden näytteijöiden sekä loistavan ohjauksen siivittämänä. Eivätkä ne pahviset henkilöhahmotkaan loppujen lopuksi haittaa. Kerronta on vielä niin kiehtovaa että taidanpa antaa 4+/5 . Gorea löytyy ihan riittävästi, kyllä tämä DotD:n uusintafilmauksen voitti kevyesti. In a world where the dead are returning to life, the word "trouble" loses much of its meaning The Hitcher Eli suomeksi Liftari. Olin elokuvasta kuullut joskus aikaisemmin, ja sehän osoittautui oikein mainioksi. Tunnelmaa löytyy, ja liftarin roolissa nähtävä Rutger Hauer vetäisee hienon roolin, eikä muissakaan näyttelijöissä valittamista ole. Elokuva kulkee koko ajan "pahempaan suuntaan" , ja ainakin minut loppu yllätti positiivisesti. 4+/5 You're gonna get yourself killed. And if you don't, you're gonna be in a whole lotta trouble.
The cave: Tuossa vähän aikaa sitten katsoin The Descent elokuvan ja kun kuulin tästä päätin katsoa tämänkin. Noh heti alussa iski mieleen että mitä tästä nyt tulee ja alitajunnassa rupesin vertamaan tätä tuohon Denscent elokuvaan joka iski minuun kuin vasara sormeen (siis pidin siitä ). Näyttelijät eivät oikein säväyttäneet, jotenkin nuo henkilöt eivät olleet uskottavia. Kun näin että Cole Hauser oli yksi päähenkilöistä loputkin uskottavuus meni ja elokuvan vertaaminen Pitch black:iin pääsi vauhtiin. Perhanan mörötkin olivat kuin kopioitu siitä, vielä kun olisi ollut Vin Diesel käyrän veitsensä kanssa tuhoamassa kaiken mikä eteen tulee niin olisi näyttö lentänyt raivosta. Mutta jos unohtaa nuo kaksi elokuvaa niin jäljelle jää mukavaa mättöä luolaston pimeydessä. Pelkoa tämä elokuva ei herätä vaan pysyy perinteisessä juostaan pakoon ja tapetaan jos uskalletaan. Maisemat ovat hienoja mutta monessa kohdassa se pimeys alkaa häiritsemään. Perhana kun ei edes nää kun joku teurastetaan:grr: . Kuten tuossa aiemmin mainitsin hahmot ovat mitä ovat, eivät onnistu tempasemaan katsojaa näyttöön kiinni. Henkilöt jäävät etäisiksi ja tämän takia tunnelma rapisee huomattavasti. Kyllä tämä elokuva menee jos haluaa heittää aivot narikkaan ja rentoutua. Mutta ei tälle kyllä toista katselukertaa halua uhrata. /5
Asuntoloukku Parin viime vuoden aikana silmissäni ehkäpä ykköskoomikoksi noussut Ben Stiller jaksaa aina naurattaa olemuksellaan ja senpä takia pidinkin tästä elokuvasta. Hauska tarina, mutta Ben Stillerin ja Drew Barrymorelle harmaita hiuksia aiheuttanut yläkerran mummu rasitti minunkin hermojani myös sen verran, että joudun antamaan miinuspisteitä. Yleensäkin menetän hermoni ns. 'asiat menee päin *ersettä' elokuvissa. Periaatteessa ihan hyvä elokuva, mutta kuitenkin ärsyttävyydellään aiheutti lähestulkoon mielipahaa mielihyvän sijasta. Arvosana: 2½ nimim. "minäkö tosikko?" Punainen Lohikäärme (Hannibal Lecter) Etukäteen olin kuullut tämän olevan huonoin Hannibal trilogian elokuvissa, mutta toisten mielipiteisiin ei kannata aina luottaa. Niinkuin ei nytkään. Nyt kun olen nähnyt kaikki Hannibalit, niin rankkaisin 'Hannibal' elokuvan parhaaksi, tämä hyvänä kakkosena ja 'Uhrilampaat' kolmanneksi. Elokuvan aikana sain jotain flashbackeja synkästä menneisyydestäni ja elokuvan katsottuani oli pakko avata imdb ja tarkistaa elokuvan tiedot. Ja aivan kuten arvelinkin, kyseessä ei ollutkaan mystinen déjà vu ilmiö, vaan todentotta, tämähän olikin uusinta filmatisointi ja olen kai aikanaan katsonut alkuperäisen versionkin mistä hatarat juonenkäänteisiin liittyvät ennustukseni olivat peräisin. Arvosana: 4½ Valkokankaan Lemmikit Ehdin jo 'Asuntoloukku' elokuvan lyhytkuvauksessani nimittää Ben Stilleriä ykköskoomikoksi, mutta vedetään sanoja takaisin sen verran, että pidän kyllä Billy Crystalistakin erittäin paljon eikä vanha partasuti häpeä yhtään Stillerin koomikon kykyjen rinnalla. Mitäpä muuta tästä elokuvasta voisi lyhyesti kertoa kuin elokuvan kansiteksteissäkin luki: "Romanttinen ja hauska Hollywood-satiiri". Yleensä en edes koske sellaisiin dvd-koteloihin missä lukee sana 'romantiikka', mutta tällä kertaa Billy Crystal sai minut lipsumaan periaatteistani eikä kaduta lainkaan. Elokuva olisi ollut vielä parempi jos joku muu olisi esittänyt katterine setajonesin sisarta kuin Julia Roberts. Hauska elokuva ja ehkäpä vielä hauskempi Hollywoodin sisäpiirissä oleville. Arvosana: 3½ Orange County Tämä oli se Filmtownin 7 leffaa 7 päivää paketin viimeinen täyte-elokuva, jolla sain sen 7 leffaa kasaan. Takakansi ei niinkään säväyttänyt vaan dvd-kotelon kannessa ollut pitkätukka partanaama, jonka olin nähnyt joissain komedioissa aiemmin. Vaan enpä saanut koko elokuvan aikana mieleen missä. Eikä kyllä muistu vieläkään. Joka tapauksessa partanaama oli hauska veikko ja sitä tulikin useampaan kertaan naurettua. Juoni itsessään olisi ehkä iskenyt paremmin 10 vuotta sitten, mutta tulipahan katsottua tämäkin "koheltamishuumoriin" perustunut elokuva katsottua. Ei huono, ei ärsyttänyt, mutta en aio teipata tämän leffan julistetta makuuhuoneeni seinällekään. Arvosana: 3½ The Mummy Returns Mummi tuli takaisin vaikken ykkösosaakaan ollut ehtinyt katsoa. Tämän nappasin vuokraamosta mukaani, kun kannessa komeili entinen WWE-superstara, The Rock, joka tunnettiin vielä ala-aste vuosinaan paremmin nimellä Dwayne Johnson. Skorpionikuninkaan olin katsonut ja niinpä ajattelin Skorpionikuningas-elokuvan jatkaneen siitä mihin tämä jäi. Vaan mitä helevettiä? The Rockin passikuva kyllä komeili dvd:n kannessa, mutta itse elokuvan alussa wrestlingidolini laahusti ensimmäiset kymmenen minuuttia aavikolla pienen taistelun jälkeen. Sen jälkeen muskelimies ilmestyi ruudulle vasta elokuvan viime metreillä entisestäänkin epämuodostuneenpana. Mitä tästä elokuvasta jäi käteen? Tulipahan nähtyä kaksi erittäin kaunista naista ja vartoiltua 1,5 tuntia The Rockin uudelleen syntymistä, kunnes tajusin että The Rock oli lähinnä nimenä lähinnä myymässä elokuvaa. Sorry muuten jos spoilasin, mutta mielestäni teillä oli oikeus tietää tämä. Ettei meinaan menisi rahat hukkaan. Omani aion vaatia takaisin vaikka sitten perintötoimiston kautta jos ei muu auta. Arvosana: 1½ The Wonderland Murders Val Kilmer esittää tässä elokuvassa John Holmesia. Väistämättä tuli elokuvan aikana mieleen millä perustein takavuosien teinityttöjen idoli oli roolin saanut, mutta en oikeastaan välitä tietääkään. Loppujen lopuksi hyvä elokuva vaikka välillä jo ehdin epäillä juonen sekavuutta, mutta tässähän vain kerrottiin asioita parista näkövinkkelistä. No näkykö mela? Ei tietenkään. Ei tämä mikään pornoleffa ollut. Arvosana: 3½ Kandidaatti "Paras White House trilleri 25 vuoteen" väittää kansiteksti kivenkovaan. Minä sanon "ja paskat". Parempiakin on nähty, mm. joku murhajuttu jonka nimi ei nyt muistu mieleeni. Sitä paitsi ei tämä mikään trilleri ollut. Draama olisi parempi kuvaus. Ei tässä mitään jännittävää ollut. Lähinnä odoteltiin koko kaksituntinen miten se muija perustelee panojaan. Sanoisinko, että juonenkäänteiltään tylsä elokuva joskin pari yllätystä tuli. Nimekkäiden näyttelijöiden ansiosta en silti hauku maanrakoon. Näin lauantaipäivän ratoksi tuli tämäkin katseltua. Haluan kuitenkin vielä tähän loppuun välittää The Times lehden elokuvakriitikolle viestin: "Arvoisa Mr Smith! Olitte sanoneet tämän olleen paras White House trilleri 25 vuoteen. Haluaisin kysyä teiltä, että oletteko katsoneet yhtään White House trilleriä viimeiseen 25 vuoteen? Terveisin Dvdplazan lukija Suomesta." Arvosana: 2- Kas näin. Siinä olivat 7 päivän ajalta katsotut 7 elokuvaa jotka olin vuokrannut 7 eurolla.
Resident Evil: Apocalypse ** Helvetti sentään! Olisin todella halunnut tykätä tästä elokuvasta, mutta minkäs teet jos veri puuttu lähes kokonaan ja leikkaaja on tuhonnut kaikki toimintakohtaukset täydellisesti. Aivan järkyttävää pelleilyä. Näin käy kun tehdään lapsille kauhuelokuvaa. Itse tarina oli ihan pätevä, ja hyvässä harmoniassa ykkösen kanssa. Millan Alice hahmo on loistava ja Milla itsekin varsin hyvässä hapessa. Tästä kun saisi K-18 leffan niin olisin erittäin tyytyväinen.
Lost World - Jurassic Park 2 --------------------------- Ykkösen tässä 2kk sitten katselleena voisin sanoa että kakkonen ei yllä ensimmäisen osan tasolle. Lopun "väkisinvääntäminen" alkaa pitkästyttämään, vaikka joitakin hienoja kohtauksia elokuvasta löytyykin. DD raita oli basson osalta kohtalaisen vaimea, vaikka muuten kanavilla sirkuttelivat niin linnut kuin papukaijatkin. Kohtalainen kuva vaikka pieniä ongelmia esiintyykin. Kerran katsottava seikkailu. **/*****
Mad Max II aka Road Warrior Harvoja elokuvia joka ei ole (täysin) kestänyt aikaa, mutta on silti viihdyttävä Aluksi homma näytti huvittavalle ja mielessä käväisi että nyt tulee sellaista sontaa että (koskaan ennen en ole tätä nähnyt. Ainoastaan omistamani ykkösen) Kuitenkin leffa paljastui erittäin hyväksi. Harmi että seuraava jatko-osa mentiin ryssimään ja harmi ettei tästä ole olemassa vieläkään mitään Special Edition julkaisua, kuten huonosta ykkösosasta kuitenkin on. Kuitenkin erinomaista viihdettä, vaikka onkin typerämpääkin typerä leffa. Hyvää vaihtelua katsoa välillä elokuvaa jonka toimintakohtaukset eivät ole CGI-skeidaa. Oishan tämäkin voinut olla hieman pitempikin. Luultavasti pitää hankkia nykyinen versio tästä hyllyyn. Ja ensi viikolla onkin vuorossa se huonoimmaksi sanottu kolmas osa *****
Tuli myös katsottua tämä kyseinen borefest. Kovin kauaa ei tarvinnut leffan pyöriä, kun joutui jo pohtimaan ovatko elävät kuolleet sittenkin enemmän elossa kuin päämäärättä ympäri kaupunkia sätkivät ontot ihmisrobotit. Näyttelijäsuoritusten tv-sarjamaiselle puisuudelle vetää vertoja vain Romeron epäuskottavat hahmot, joista esiin pitää nostaa älyttömät Cholo (Leguizamo) ja Slack (Argento). Käsikirjoitus on sekä hirveä (negatiivisella tavalla) että hirveän epäoriginaali, ja itseasiassa koko "Dead Reckoning" -idea on täysin mielenkiinnoton. Day of the Dead ilman tunnelmaa, karismaattista kuolleiden johtajaa ja alati vaanivaa uhkaa. Niin, ja loppukin oli järkyttävän huono. Romeron edellinen, Bruiser, on mestariteos tämän rinnalla. Puoli pistettä extraa kääpiöstä nimeltä Chihuahua ja siitä, että zombeilla ei ole vieläkään kiire minnekään. 1.5/5
The Naked Gun: From the Files of Police Squad! - Vuoden 1988 komediahelmi. Aikaa oli tämän näkemisestä hyvän aikaa ja siksi toimikin tällä katselulla helkkarin kivasti. Leslie Nielsen on yhden roolin mies, mutta onneksi se rooli on Frank Drebin. The Naked Gun 2½: The Smell of Fear - Sarjan toinen osa onnistuu jatkamaan naurattamista, mutta silti jokin puuttuu. Naked Gun 33 1/3: The Final Insult - Sarjan päättävä kolmas osa oli pitkään mieleisin näistä elokuvista, mutta tällä katsomiskerralla elokuva sijaksi tulee sen järjestysnumero. Toki sarjan hauskimpia hetkiä on kun Frank menee spermaklinikalle kertomaan käsivaivastaan. Star Wars: Episode III - Revenge of the Sith - Suhteellisen kauan meni että tämän jaksoi katsoa toisen kerran. Sentään tälläkertaa ei tullut pettymystä, kuten aikaisimpien prequelien kanssa. Tämä oli edelleen ja oikeasti juuri se antikliimaksinen pannukakku, mitä se oli teatterissakin. Fiilikset sai edelleen vain "käsky 66:sta" ja viimeisestä kuvasta kosteusfarmilla. Deadly Is the Female aka. Gun Crazy - Kaiken tuon nykyajan hutun jälkeen teki mieli puhdistautua 40-luvun nuoruudenlähteessä. Viimeisiä viedään Film-Noir boksista, mutta eipä taso laske elokuvissa. Gun Crazy kertoili kiehtovasti tarinan yksinkertaisesta, aseita rakastavasta Bart Taresta. Elokuva ei ollut sitä Noiria mitä odotin, mutta silti hyvä elokuva jonka parissa viihtyi helposti. Hitchin Köydestä tuttu John Dall oli pääroolissaan kovin James Stewartmainen, joka ei ole ollenkaan huono asia. Surullisen vähän elokuvia mies teki urallaan.
Dances With Wolves (Tanssii susien kanssa - pitkä versio) Tämän näkemisestä olikin jo vierähtänyt kauan aikaa ja ihan yllätti kuinka paljon tästä pidinkään. Rauhaisa kerronta toimi hyvin, parhaita olivatkin pienet hetket, eivät kohtaukset joissa toiminta kiihtyi. Kaunis elokuva. No Way Out (Ei pakotietä) Viikonlopun toinen Costner-elokuva. Alku oli todella kehno, mutta loppua kohden elokuva parani selvästi. Jännityksenkehittely onnistui ja takaa-ajokohtaus oli hyvä. ½ The Thin Red Line (Veteen piirretty viiva) Jos Costnerin eepoksessa oli kauniita kuvia ja runollista kerrontaa niin tässä niitä löytyi vielä kertaluokkaa enemmän. Teatterikierroksella tämä tuli aikoinaan katsottua kovassa kuumeessa (joka toki toi myös uusia ulottuvuuksia kokemukseen), mutta kyllä tämä nyt toimi huomattavasti paremmin. Malickilta ei huonoa elokuvaa ole tullutkaan, joten mielenkiinto on kova New Worldia kohtaan. ½ Blazing Saddles (Villiäkin hurjempi länsi) Hauskempihan tämä oli mitä muistinkaan, mutta ei aivan kuoliaaksinaurattaja eikä aivan parasta Brooksia. ½