Yön ritarin paluu (The Dark Knight Rises) (Christopher Nolan / Christian Bale, Anne Hathaway)

Spoiler

- Kaippa sillä oli Batwingissä joku buusteri, jonka johdosta Batwing kiisi helvetin pitkälle sen jälkeen kun Batman oli ejectannu ittensä heittoistuimella ulos ja laittanut korjaamansa auto-pilotin päälle
- Batman: Knightfall part one: Bane vain murtaa Batman / Bruce Waynen selän, kuten TDKR:ssä

 

Mä oon järkkäämässä leffakäyntiä eräällä porukalla tätä leffaa katsomaan, ja eräs nainen sanoi, että tuo ampumistapaus kylmää sen verran, ettei halua nyt lähteä, vaikka leffa sinänsä kiinnostaisikin. Näin siis Suomessa.

 

Itse olin katsomassa tuota ensi-ilta viikonloppuna lauantaina yönäytöksessä. Kun itse printtasin lippuni 45 min ennen elokuvan alkua, vapaita paikkoja oli enää 12 ja kassalla pitkä jono. Eli ei tuo ainkaan vielä silloin näkynyt täälläkään.

 

Yksi juonireikä on jäänyt monilta huomaamatta

Spoiler

Kun Gordonin ja Mirandan pomminjäljitysporukka otetaan kiinni ja heidät viedään "oikeuteen" ja Bane käskee Mirandan tuotavan luokseen. Seuraavassa kohtauksessa Miranda on kumminkin Foxin kanssa selittämässä jotakin Bruce Waynelle siellä piilopaikassa ja seuraavan kerran Mirandaa nähdäänkin Banen "vankina" kun Batman ja Bane ottavat yhteen toistamiseen. Ainoa mikä tuon voisi selittää on joku leikattu kohtaus, jossa Bane lähettää Mirandan takaisin vakoilemaan "hyviksiä" ja tämä kipittää sen jälkeen takaisin Banen luokse. En kumminkaan usko että jotain poistettua kohtausta on.

Laitan kokonaisvaltaisempaa raporttia joskus myöhemmin, jahka saan sen kirjoitettua.

 

Sulta taisi jäädä se lopun suuri paljastus huomaamatta?

Spoiler

Miranda on Banen pomo ja tyttöystävä.

 

Spoiler

Eli sillä on supervoima olla kahdessa paikkaa yhtaikaa?

 

Siis en tajua mikä tässä on niin outoa, en ole varmasti ainoa joka on lukenut jonkin kerran toistekkin. Ja tottakai luen joka sanan tietenkin, monesti pitää vielä kappale lukea monta kertaa jos ei heti kaikkea tajua. Rauhallinen tahti on hyvä.

En siis KAIKKIA Kingin kirjoja ole lukemassa uusiksi, vain muutaman mitä on kirjastosta vastaan tullut. Esimerkiksi Se ja Talismaani olivat kyllä molemmat sellaisia tuhatsivuisia möhkäleitä. Mutta jos kerran yläasteikäisenä mennyt niin miksei nyt.. Ja kohta voisi lukea Vihan hedelmät uusiksi, vaikka sen ensiluvusta on joku 5v vain. Kuitenkin omia suosikkeja (kuten Hiiriä ja ihmisiäkin tuli uusiksi luettua, mutta se onkin sellainen 150 sivuinen läpyskä).

Katsotko sitten uusintakatseluina leffat niin että kelaat välillä? Tai levyissä skippaat raidan mutta lasket sen uusintakuunteluksi. Sanokaa nyt EDES JOKU MUU että olette lukeneet jonkin kirjan kahdesta Kyllä CleverIndeed on tässä "väärässä".

 

Täällä taas yhdellä (mulla) meni vähän fiilis, saattoi jopa ratkaista leffakäynnin nyt. Tai ehkä kuitenkin vakkarit joiden mielipide oli nähdäkseni jokseenkin negatiivisen puolella.

:thumbsup:

Sama paitsi en kyllä viitsi kokonaan uudestaan mitään tuostakin syystä.

Joo en olettanutkaan että koko katalogia meinasit. Olen lukenut kymmenkunta Kingiä, ja varmaan jokaisesta voisin osia lukea uudelleen. Siitä moniakin osia. Enkä ala nyt pilkuttamaan tuosta Talismaanista. Harva kirja, en taida tietää yhtään, on sellainen jonka edes voisi lukea uusiksi. Aina niissä on jotain turhaa.

Joskus, mutta harvemmin. Heatissa esim. tekisi mieli kelata kahden tunnin kohdille SIIHEN kohtaukseen, mutta kuitenkin jää aina katselemaan ja odotushan palkitaan. En laske mitään skippailua uusinnaksi, viittasin vaan siihen etten usko ihmisten lukevan kirjoja kokonaan uusiksi, etenkään kun joku sanoo että "joo luin sen Potterin nyt kahdeksatta kertaa". Huijareita. Sinä olet sitten poikkeus, ja olen väärässä.

 

Nyt on nähty tämä elokuva jo 3 kertaa. Jumalauta että tykkäsin. Elokuva pyörii tällä hetkellä koko ajan mielessä, joten hieman vaikeaa mitään järkevää elokuvasta vielä kirjoitella. Tällaista fiilistä en ole elokuvissa pitkään aikaan kokenut. Samat fiilarit taisi olla edellisen kerran Batman Beginsin jälkeen. Yllätyin siitä miten koskettava elokuva oli. Myönnän että ainakin kolmessa kohtauksessa olin kyyneleet silmissä. Mutta SE kohtaus missä pato murtui:

Spoiler

Kohtaus jossa Batman paljastaa Gordonille henkilöllisyytensä a´la batman begins, on mielestäni koko elokuvasarjan hienoin kohtaus ja jossa kyyneleitä oli mahdoton pidätellä

"A hero can be anyone. Even a man doing something as simple and reassuring as putting a coat around a little boy's shoulders to let him know that the world hadn't ended". :weep:

Dark Knight oli aikanaa pettymys juuri sen takia että elokuva oli kylmä ja tunteeton verrattuna Beginsiin. Tässä leffassa palataan onnistuneesti takaisin ensimmäisen elokuvan tunnelmiin ja nidotaan trilogia upeasti pakettiin. Elokuvan viimeiset minuutit ovat suorastaan täydelliset.





*****/*****




Kannattaa muuten käydä kuuntelemassa Kevin Smithin tunteikas ja hemmetin hauska "arvio" elokuvasta. Aika pitkälti samoilla linjoilla herran kanssa olen elokuvasta. (Paitsi että Begins on parempi kuin TDK)
http://smodcast.com/channels/fatman-on-batman/



:thumbsup:

 

Kyllä mä ainakin olen lukenut kirjoja moneen kertaan (tai siis 2-3 kertaa) ja katsonut leffoja uusiks kuten noi kaks ekaa Batmania tästä sarjasta. Yksi useimmin luettu "kirja" on tosin Jorma Palon vajaa 200-sivuinen pokkari Bodomin surmista, sen olen parhaillaan lukenut uusintalukuna yhdessä illassa, ja joka sanan

 

samoilla linjoilla njulkusen kanssa :thumbsup:

 

Kuinka niin? Ei ne kohtaukset tapahdu samanaikaisesti, vaan peräkkäin... jotain asioita rautalangasta vääntävää materiaalia on ehkä jätetty leffasta pois että pituus on saatu pysymään aisoissa. Käyttäkää nyt hyvät ihmiset edes vähän mielikuvitustanne kuvittelemienne juonen aukkojen täyttämiseen...

 

Sormusten herra on joku pari-kolme kertaa tullut elämän aikana luettua kannesta kanteen. Ja leffoja tulee katsottua uudestaan aika useinkin. Olen kyllä kuullut ton kommentin kaveripiiristäkin, että mitä järkeä niitä on katsoa uudestaan kun tietää jo miten juonessa käy? Itse sanoisin, että paljonkin. Esimerkiksi tuossa yllä olevaa kommenttia myötäillen sanoisin, että itselläkin maistui tämä Dark Knight Rises huomattavasti paremmin toisella katselukerralla. Olen huomannut tämän ilmiön muissakin kovasti odottamissani leffoissa (eka LOTR, Inception, jne...). Eka katselukerta menee osittain piloille odotusten ja jännityksen takia ja vasta toisella kerralla pystyy nauttimaan vapautuneesti itse elokuvasta. Tauti se on tämäkin.

 

Spoiler

No jokaisen juoniaukon voi katsoja selittää tuolla tavalla umpeen, mutta ellei sitä aukkoa elokuvassa selitetä, se on ja pysyy juoniaukkona. Ja kyllähän minä senkin ymmärrän, ettei elokuvissa välttämättä kaikkea tarvitse selittää, kuten sitä, miten Bruce matkusti sieltä vankilasta takaisin Gothamiin. Mutta eniten siis minua tuossa elokuvan lopussa ärsytti se, että kun joku tuossa aikaisemminkin jo mainitsi, siinä tosiaan nousi tunteet pystyyn kun Batman päättää uhrata itsensä pelastamalla kaupunkinsa, ja siinähän nousi itselläkin melkein kyyneleet silmille. Mutta sitten selviää että Bruce olikin selviytynyt tästä. Itselle tuli kyllä hieman petetty/hyväksi käytetty olo.

Elikkä ihan sarjakuvassakin Bane ei tapa Batmania vaikka murtaakin tämän selän? En ole mikään asiantuntija näistä sarjakuvista, vaikka on itsellekkin joskus joitain lehtiä tullut.

 

Kyllä se pikkusen heikolta vaikuttaa kun jengi ilmestyy sinne ja tänne. Siitä muutenkin jäi sellainen kuva että Miranda jäi sinne Banen luokse odottamaan leffan loppua. Muutenkin luulisi että jengi olisi vähän ihmetellyt, kun Miranda olisi palannut reissulta yksin, luultavasti kysymyksiä muiden kohtalosta jne. aiheesta olisi tullut edes jotakin draamaa, mutta eipä tainnut ketään kiinnostaa muiden kohtalo. Toisaalta koko leffa on täynnä henkilöiden ilmestymisiä random paikoissa niin tuo vaan sopii joukkoon.

 

Eipä kai sitten esim. levyjäkään saisi kuunnella kuin yhden kerran jokaista. Eikös ne sen jälkeen ole tuttuja, mitä sitä enää toista kertaa pyörittämään?

Jotain suurimpia suosikkeja on tullut katsottua jo useamman kymmenen kertaa ja muutama nähtyä kahdesti teatterissakin. En nyt viikon tai kuukaudenkaan välein samaa pätkää katso, mutta en mitään vuoden taukoakaan pidä sääntönä. Katson silloin kun mieli tekee.

Itse bättiksestä ei muuta kuin että harmi, kun ei tullut viikkoa aikaisemmin ensi-iltaan. Lomalla olisi hyvin ehtinyt käydä viikolla halvemmalla katsomassa. Ihan mielenkiintoista nähdä sitten, miten itsellä sijoittuu tässä trilogiassa. Begins on tähän mennessä suosikki, en ihan usko tämän muuttavan asiaa, tietysti olisi hienoa erehtyä.

 

Ei tämä nyt laki- tai moraalikysymys ole. Musiikki on nautintoaineena kestävämpi ja joustavampi kuin elokuva. En edes pysty kunnolla veikkaamaan monta kertaa on tullut joitain levyjä kuunneltua. Parhaiden levyjen kohdalla se menee juuri niin että kolmas tai neljäs kerta voi olla paras.

 

Tulipa kateltua turuun visiitin yhteydessä tää eilen teatterissa: Eipä ainakaan itseeni iskenyt paljoakaan tää vika osa vaikka edellisistä tykkäsinkin aika lailla.. Liian pitkä ja tylsä & "juoni" kateissa + Bane oli pahiksena aika hohhoijaa varsinkin keinotekosen äänen & repliikkien osalta. Dark knightissakin jo vähän häiritsi turhan pitkä kesto mutta tässä kyllä oli jo selkeästi liikaa turhaa pituutta -> tunnin tai ainakin puolikkaan verran ois voinu tiivistää. Lisäksi ihmetytti porukoiden spekulointi lopusta, ihan liian teräksisestä rautalangasta väännettiin toi kuiteski.

All in all aika tuubaa mutta välillä nättiä toimintaa & hienoa tekniikkaa/kuvaa välillä -> 2/5 ?

 

Loppua voidaan toki spekuloida.

Spoiler

Oliko Alfred niin kännissä, surun murtama ja harhainen, että näki harhoja eikä paikalla ollut oikeasti Bruce ja Selina, vasn Bruce kuoli sitten kuitenkin. Johan siinä aikaisemmin Alfred melkein luuli nähnensä Brucen terassilla.

 

Kyllä hyvät kirjat voi aina uudelleen lukea. Itse olen lukenut Sormusten Herran ainakin neljästi - pari viimeistä kertaa englanniksi tosin mikä hieman muutti kokemusta. Samoin menee juuri uudelleen kirjallisuuden ehdottomat helmet, eli Patrick O'Brianin Aubrey/Maturin-sarja.

Varmasti noita monta muutakin on, vaikka täytyy myöntää että nykyään harvinaisempaa kuin nuorempana. Silloin oli käsillä vain oma kirjasto ja siellä valikoima rajallinen. Nyt odottaa kirjahyllyssä yli kymmenen kirjaa mitä en ole vielä ehtinyt lukea ja tilattua tulee alati uusia jonon jatkoksi (tosin en etene järjestyksessä vaan mielenkiinnon mukaan)...